Olen käynyt parin kuukauden aikana mielenkiintoisia ja hyvin monenlaisia keskusteluja maanpuolustustahdosta ja varautumisesta – naisten kanssa.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on saanut ihmiset tuntemaan monenlaisia tunteita. Niitä pitäisi päästä jotenkin jatkotyöstämään ulos päästä, että oma olo helpottuisi ja arki voisi jatkua mahdollisimman normaalina. Ajatukset vain eivät tunnu jättävän rauhaan.
Maaliskuun alussa kommentit olivat enimmäkseen tällaisia: "Ajattelen sotaa koko ajan." "Tuntuu, että pää turpoaa kaikesta ajattelusta."