Poikkeuksellisen kesyn oloinen kauris hakeutui Anneli ja Martti Karin pihapiiriin viime viikolla. Kauris oli asettunut makuulle lintujen ruokintapaikan lähellä kasvavan männyn alle.
– Seurasin tilannetta keittiön ikkunasta. Sitten lähdin ulos ja menin katsomaan lähempää, Anneli Kari kertoo.
Kauris ei näyttänyt reagoivan lähestyvään ihmiseen ensinkään.
– Vasta kun olin miltei kosketusetäisyydellä, se säpsähti ja hyppäsi ylös, mutta kaatui saman tien. En saattanut mennä lähemmäksi, vaan riensin soittamaan apua.
Tämän yksilön kohdalla apu tuli kuitenkin liian myöhään. Kauris menehtyi kirjaimellisesti auttajiensa käsiin vielä saman päivän aikana.
Kuolinsyy saattaa tuntua yllättävältä.
– Kauriin pötsi oli täynnä kauranjyviä. Toisin sanoen eläin kuoli ähkyyn, apuun rientänyt Henri Ukonaho kertoo.
Kuolinsyy selvitettiin Evirassa, jonne menehtynyt eläin toimitettiin.
– Tutkimuksissa ilmeni, että kauris oli pahoin nälkiintynyt. Sitten se raukkaparka on löytänyt jostakin jyviä ja ahminut niitä liikaa. Eviran asiantuntijoiden mukaan nälkiintyneitä kauriita putkahtelee esille juuri tähän aikaan vuodesta.
Kauriit ovat jokatalvisia vieraita Karin linturuokinnalla.
– Niitä on yleensä puolisenkymmentä. Ne syövät samaa kuin linnutkin, eli jyviä, siemeniä ja leivänmurusia. Tarjolla on vain muutama kourallinen kerrallaan ja sekin ripotellaan lumen päälle, jotta lintujen on helpompi noukkia.
Kauriin kohtalo tuntuu pahalta.
– Yöunet siinä meni, Anneli Kari huokaa.
Metsästäjillä on tapana ruokkia kauriita läpi talven, mutta tiettävästi kuluneen talven aikana ruokintaa ei ole Tauvon alueella järjestetty. Suomen riistakeskuksen Oulun alueen vs. riistapäällikkö Harri Hepo-oja kertoo, että talven aikana menehtyy herkimmin edellisvuoden vasoja. Ruokinnassa on tärkeintä säännöllisyys, Hepo-oja korostaa.
– Ruokinta on syytä aloittaa heti alkutalvesta ja sitä pitää ehdottomasti jatkaa kevääseen asti.
Nälkiintyneen eläimen auttaminen vaatii Hepo-ojan mukaan asiantuntemusta.
– Ravinnon puutteesta kärsivän eläimen elimistö menee erittäin herkästi jumiin tai lopullisesti sekaisin, jos sille annetaan liikaa ravintoa. Jos tarjotaan vaikkapa jyviä, ne kannattaa ripotella lumen pinnalle, jolloin eläin saa syödessään samalla myös nestettä.
Luonnossa kauris syö erityisen mielellään mustikanvarpuja. Sellaisia voi siis yrittää tarjota, samoin pajun tai haavan kuorta ja silmuja, Harri Hepo-oja neuvoo.
Vaikka kauris on hennolta vaikuttava rimppakinttu, se kestää kovaakin pakkasta kunhan ravintoa on riittävästi. Sen sijaan paksu lumipeite aiheuttaa pienelle sorkkaeläimelle todellisia vaikeuksia.
Kauriiden määrän arvioidaan olevan Manner-Suomessa 20 000 yksilön luokkaa, Ahvenanmaalla lähes 10 000.
Taustaa
Ilmastonmuutos vaikuttaa Suomen riistakantojen runsauteen, lajikoostumukseen sekä lajien levinneisyyteen. Eteläiset lajit runsastuvat ja talviolosuhteisiin sopeutuneiden lajien levinneisyysalue kapenee. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ulottuvat ravintoverkon kaikille tasoille ja muun muassa lajien väliset suhteet muuttuvat.
Vähäisestä lumipeitteestä hyötyvät monet etelästä Suomeen levittäytyneet tai ihmisen tuomat lajit kuten metsäkauris, rusakko, villikani, fasaani, peltopyy ja villisika. Näiden lajien pohjoista levinneisyyttä määrittää talvinen lumen määrä.
Kasvillisuusvyöhykkeet siirtyvät pohjoisemmaksi, jolloin eurooppalaiseen faunatyyppiin kuuluvat eläimet leviävät niiden mukana. Erityisesti lehtimetsiin sopeutuneet lajit voivat levittäytyä kohti pohjoista.
Leudot talvet ja sulina pysyvät vesistöt mahdollistavat lintujen aikaisemman kevätmuuton Suomeen. Myös useammat vesilinnut voivat talvehtia Suomessa, jolloin rasittava muuttomatka jää pois ja linnut voivat aloittaa lisääntymisen aikaisemmin.
Lähde: Ilmasto-opas