Kai­vok­sen humala yllätti kas­vul­laan

Kun kaivostoiminta on loppumassa pitkillä tunneleille on etsitty uusiokäyttöä muun muassa rakentamalla kasvatushuoneita kasveja varten.

Veli Mathlin kävi edellisen kerran kasvatushuoneessa toukokuussa. Tässä välissä humalaan on tullut paljon käpyjä. Projektipäällikkö Juha Keski-Rauska Pyhäsalmen kaivoksessa 660 metrin syvyydessä kasvatushuoneen ovella. Kaikkiaan kasvatushuoneita on kaksi. Pyhäjärvellä pohditaan kaivoksen jatkokäyttöä kaivostoiminnan loppumisen jälkeen. Kaivostunneleita 1440 metriä syvässä kaivoksessa on satoja kilometrejä. Pyhäsalmen kaivoksen tunnelissa 660 metrin syvyydessä kasvatetaan kokeilumielessä  humalaa.  Humalan kasvattaminen on osa Pyhäjärven Kehitys Oy:n hallinnoimaa Pyhäsalmen kaivoksen maanalaisen infran uusiokäyttö -hanketta. Testissä on mukana myös Tornion Panimon emoyhtiö Sangen Oy. Pyhäsalmen kaivoksen tunnelissa 660 metrin syvyydessä kasvatetaan kokeilumielessä  humalaa.  Humalan kasvattaminen on osa Pyhäjärven Kehitys Oy:n hallinnoimaa Pyhäsalmen kaivoksen maanalaisen infran uusiokäyttö -hanketta. Testissä on mukana myös Tornion Panimon emoyhtiö Sangen Oy. Veli Mathlin Pyhäsalmen kaivoksen tunnelissa 660 metrin syvyydessä kasvatetaan kokeilumielessä  humalaa.  Humalan kasvattaminen on osa Pyhäjärven Kehitys Oy:n hallinnoimaa Pyhäsalmen kaivoksen maanalaisen infran uusiokäyttö -hanketta. Testissä on mukana myös Tornion Panimon emoyhtiö Sangen Oy. Juha Keski-Rauska Pyhäsalmen kaivoksen tunnelissa 660 metrin syvyydessä kasvatetaan kokeilumielessä  humalaa.  Humalan kasvattaminen on osa Pyhäjärven Kehitys Oy:n hallinnoimaa Pyhäsalmen kaivoksen maanalaisen infran uusiokäyttö -hanketta. Testissä on mukana myös Tornion Panimon emoyhtiö Sangen Oy. Juha Keski-Rauska ja Veli Mathlin Pyhäsalmen kaivoksen tunnelissa 660 metrin syvyydessä kasvatetaan kokeilumielessä  humalaa.  Humalan kasvattaminen on osa Pyhäjärven Kehitys Oy:n hallinnoimaa Pyhäsalmen kaivoksen maanalaisen infran uusiokäyttö -hanketta. Testissä on mukana myös Tornion Panimon emoyhtiö Sangen Oy. Veli Mathlin Pyhäsalmen kaivoksen tunnelissa 660 metrin syvyydessä kasvatetaan kokeilumielessä  humalaa.  Humalan kasvattaminen on osa Pyhäjärven Kehitys Oy:n hallinnoimaa Pyhäsalmen kaivoksen maanalaisen infran uusiokäyttö -hanketta. Testissä on mukana myös Tornion Panimon emoyhtiö Sangen Oy. Pyhäsalmen kaivoksen tunnelissa 660 metrin syvyydessä kasvatetaan kokeilumielessä  humalaa.  Humalan kasvattaminen on osa Pyhäjärven Kehitys Oy:n hallinnoimaa Pyhäsalmen kaivoksen maanalaisen infran uusiokäyttö -hanketta. Testissä on mukana myös Tornion Panimon emoyhtiö Sangen Oy. Pyhäsalmen kaivoksen tunnelissa 660 metrin syvyydessä kasvatetaan kokeilumielessä  humalaa.  Humalan kasvattaminen on osa Pyhäjärven Kehitys Oy:n hallinnoimaa Pyhäsalmen kaivoksen maanalaisen infran uusiokäyttö -hanketta. Testissä on mukana myös Tornion Panimon emoyhtiö Sangen Oy. Juha Keski-Rauska Pyhäsalmen kaivoksen tunnelissa 660 metrin syvyydessä kasvatetaan kokeilumielessä  humalaa.  Humalan kasvattaminen on osa Pyhäjärven Kehitys Oy:n hallinnoimaa Pyhäsalmen kaivoksen maanalaisen infran uusiokäyttö -hanketta. Testissä on mukana myös Tornion Panimon emoyhtiö Sangen Oy. Juha Keski-Rauska ja Veli Mathlin Pyhäsalmen kaivoksen tunnelissa 660 metrin syvyydessä kasvatetaan kokeilumielessä  humalaa.  Humalan kasvattaminen on osa Pyhäjärven Kehitys Oy:n hallinnoimaa Pyhäsalmen kaivoksen maanalaisen infran uusiokäyttö -hanketta. Testissä on mukana myös Tornion Panimon emoyhtiö Sangen Oy. Veli Mathlin Pyhäsalmen kaivoksen tunnelissa 660 metrin syvyydessä kasvatetaan kokeilumielessä  humalaa.  Humalan kasvattaminen on osa Pyhäjärven Kehitys Oy:n hallinnoimaa Pyhäsalmen kaivoksen maanalaisen infran uusiokäyttö -hanketta. Testissä on mukana myös Tornion Panimon emoyhtiö Sangen Oy. Veli Mathlin Pyhäsalmen kaivoksen tunnelissa 660 metrin syvyydessä kasvatetaan kokeilumielessä  humalaa.  Humalan kasvattaminen on osa Pyhäjärven Kehitys Oy:n hallinnoimaa Pyhäsalmen kaivoksen maanalaisen infran uusiokäyttö -hanketta. Testissä on mukana myös Tornion Panimon emoyhtiö Sangen Oy. Veli Mathlin Pyhäsalmen kaivoksen tunnelissa 660 metrin syvyydessä kasvatetaan kokeilumielessä  humalaa.  Humalan kasvattaminen on osa Pyhäjärven Kehitys Oy:n hallinnoimaa Pyhäsalmen kaivoksen maanalaisen infran uusiokäyttö -hanketta. Testissä on mukana myös Tornion Panimon emoyhtiö Sangen Oy. Pyhäsalmen kaivoksen tunnelissa 660 metrin syvyydessä kasvatetaan kokeilumielessä  humalaa.  Humalan kasvattaminen on osa Pyhäjärven Kehitys Oy:n hallinnoimaa Pyhäsalmen kaivoksen maanalaisen infran uusiokäyttö -hanketta. Testissä on mukana myös Tornion Panimon emoyhtiö Sangen Oy.
Veli Mathlin kävi edellisen kerran kasvatushuoneessa toukokuussa. Tässä välissä humalaan on tullut paljon käpyjä.
Veli Mathlin kävi edellisen kerran kasvatushuoneessa toukokuussa. Tässä välissä humalaan on tullut paljon käpyjä.
Kuva: VESA JOENSUU

660 metrin syvyydessä Pyhäsalmen kaivoksen tunneleissa kasvatettu humala on yllättänyt myönteisesti. Kokeilumielessä huhtikuussa istutetut humalat ovat jo kasvattaneet käpyjä, joten satoa päästäisiin jo korjaamaan.

Kasvuhuoneet kaivokseen on rakennettu Pyhäjärven Kehitys Oy:n hallinnoimassa Pyhäsalmen kaivoksen maanalaisen infran uusiokäyttö -hankkeessa.

Humalan kasvattaminen on osa Kasvituotantoa kaivoksessa -hanketta, jota vetää Luonnonvarakeskus Luke. Mukana on myös kaksi yritysyhteistyökumppania.

Luken tutkija Oili Tarvainen sanoo, että kokeilun alkaessa he eivät uskoneet, että tämän vuoden lopussa päättyvän hankkeen aikana kasvit olisivat kehittyneet niin hyvin. Yrityskumppanina kotimaisen humalan kasvatusmahdollisuuksia kaivoksessa on testaamassa Tornion Panimon emoyhtiö Sangen Oy.

Raahelainen Sangen Oy:n kasviasiantuntija Veli Mathlin huomauttaa, että maan alla ei ole merkitystä, mikä aika vuodesta tai vuorokaudesta on maan päällä.

Tällä hetkellä suomalainen panimoteollisuus käyttää lähes yksinomaan ulkomaalaista ja kuivattua humalaa. Tuore kotimainen humala voisi tarjota panimoille kilpailuedun. Laajamittaiseen viljelyyn tarvittaisiin siihen hyvin soveltuva lajike. Sellaista etsitään parhaillaan.

Tornion Panimo on käyttänyt tuoretta kotimaista humalaa yhdessä oluterässä. Parhaillaan on valmistumassa toinen. Litramäärät ovat pieniä.

Jos kasvuolosuhteet saadaan kuntoon, kaivoksen tilat mahdollistavat ympärivuotisen humalan viljelyn ja työvoiman käytön. Yhden sadon sijasta saataisiin useita. Oluen kotimaisen raaka-aineen saatavuus paranisi huomattavasti.

Noin 20-neliöisen kasvuhuoneen olosuhteissa on vielä parannettavaa. Humalan lehdistä näkee, että kaikki ei ole aivan kunnossa. Tarvainen sanoo, että ongelman syytä ei vielä tiedetä, mutta se voi johtua siitä, että ilmassa on kasvien solukkoa vanhentavaa etyleeniä.

Etyleenipitoisuuksia voitaisiin seurata anturilla. Tällä hetkellä huoneessa on anturit häkän sekä rikin ja typin oksidien seurantaa varten. Lisäksi seurataan lämpötilaa ja ilmankosteutta.

Video: Mikko Määttä

Kaivoksessa kasvatettava humala on alun perin Luonnonvarakeskukselta, mutta se on käynyt mutkan Mathlinin kotona. Hän kasvatti humalat noin 50 sentin mittaisiksi. Sen jälkeen hän vei pistokkaat Ouluun, josta ne jatkoivat matkaansa kaivokseen.

Kaivostunneleihin ei saa viedä multaa, joten kasvualustana on kivivilla. Humalan lannoituksesta, kastelusta, tilan ilmanvaihdosta ja lämpötilan tasaisena pysymisestä huolehtii automatiikka.

660 metrin syvyydessä lämpötila on luonnostaan 16 asteessa. Kasvien yläpuolella olevat led-suurpainenatrium-lamput tuottavat jonkin verran lämpöä, joten tarvittaessa kasvatushuoneita viilennetään.

Humala on köynnöskasvi, ja se voi kasvaa jopa kuuden tai seitsemän metrin korkuiseksi. Kaivoksessa huonekorkeus ei luonnollisestikaan ole niin korkea, joten humalan tukilangat eivät ole suoraan ylöspäin vaan loivassa kulmassa.

Projektit ovat päättymässä tämän vuoden lopussa, mutta EAKR-hankkeelle on haettu puolen vuoden jatkoaikaa. Kaivostoiminta on päättymässä ensi vuonna. Sen jälkeen tunneleiden kuivana pitäminen vaatii noin miljoona euroa vuodessa.