Kuluttajamuovipakkausten keräys Suomessa käynnistyi vuonna 2016. Silloin kuluttaja palautti keskimäärin puoli kiloa pakkauksia keräyksen kautta kierrätykseen. Vuoden 2018 ennakkotiedoista voi päätellä, että kierrätykseen palautuneiden muovipakkausten määrät ovat jo 2 kiloa suomalaisten kohden.
Vuonna 2018 muovipakkauksia kerättiin yli 6 miljoonaa kiloa enemmän kuin 2017. Kiinteistökeräys kasvattaa suosiotaan ja vuonna 2020 kiinteistökeräyksen muovi-pakkausmäärät kasvanevat ohi Rinki-ekopisteiden keräysmääristä.
Kiinteistökeräys kasvoi vuonna 2018 yli 180 prosenttia, yrityspakkauksissa nousua oli 13 prosenttia. Suomessa kerättiin pantilliset pakkaukset mukaan lukien yli 40 000 tonnia muovipakkauksia, noin 30 prosenttia markkinoille tuoduista pakkauksista. Tavoite on, että vuonna 2025 muovipakkauksista kierrätetään vähintään puolet.
Säädösten mukaan tuottajien tulee järjestää 500 maksutonta keräyspistettä kuluttajille, vähintään yksi piste jokaiseen 10 000 asukkaan taajamaan. Varmistaakseen, että verkosto palvelee kuluttajien tarpeita, on tuottajayhteisö Suomen Uusiomuovi laajentanut Rinki-ekopisteverkostoa niin, että kokonaismäärä on nyt 615 pistettä ja jokaisessa 4 000 asukkaan kunnassa on ainakin yksi keräyspiste lähikuukausina.
Kiinteistökeräyksen yleistyessä keräysverkoston laajuutta ja pisteiden sijaintia kehitetään siten, että keräysjärjestelmä mahdollisimman hyvin vastaisi kuluttajien muuttuviin tarpeisiin.
Keräyspisteiltä muovipakkausjäte katkaa matkaansa kohti Fortumin Muovijalostamoa, missä sekalaisista muovipakkauksista lajitellaan ja prosessoidaan eri muovilaatuja teollisuuden uusioraaka-aineeksi tai uusiksi tuotteiksi.
Pakkauksia palauttavan kuluttajan tulisi muistaa, että eri muovilaatuja olevia pakkauksia ei saa laittaa sisäkkäin. Kierrätyslaitoksella optinen laite tunnistaa vain ulommaisen pakkauksen muovilaadun. Jos sisäkkäin on eri muovilaatuja olevia pakkauksia, menevät ne kaikki väärään ryhmään kierrätysprosessissa.
Varmasti samaa muovia olevat pakkaukset voi laittaa sisäkkäin.
