43 prosenttia kaupunkien ja kuntien valtuutetusta pitää valmiuksia toteuttaa sote- ja maakuntauudistus hyvinä tai erittäin hyvinä.
Huonoiksi tai erittäin huonoiksi valmiudet kokee reilu neljäsosa valtuutetuista. Neutraali kanta on niin ikään reilulla neljänneksellä.
Valtuutettujen suhtautumisessa on hajontaa maakunnittain. Positiivisimmin sote-uudistukseen suhtaudutaan Kainuussa, missä kolme viidestä valtuutetusta kokee, että kuntien sote-valmiudet ovat hyvät tai erittäin hyvät. Seuraavaksi myönteisemmin valmiudet nähdään Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Karjalassa.
Muutamassa maakunnassa suurempi osa valtuutetuista kokee valmiudet ryhtyä toteuttamaan sote- ja maakuntauudistusta heikommaksi kuin paremmaksi. Uudenmaan valtuutetuista 44 prosenttia, näkee valmiuden olevan huonot tai erittäin huonot.
Puolueittain tarkastellen suurimmat valmiudet uudistuksen toteuttamiseen on keskustan valtuutetuilla, joista kaksi kolmesta kokee ne hyviksi. RKP:n ja kokoomuksen valtuutetuista vajaa puolet ja SDP:n valtuutetuista kaksi viidestä pitää valmiuksia hyvinä. Selkeästi huonoina valmiuksia uudistukseen pidetään perussuomalaisten ja vasemmistoliitonvaltuutettujen piirissä.
Kuntakoolla ei ole suurta merkitystä suhtautumisessa.
Valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajilla oli rivivaltuutettuja myönteisempi suhtautuminen valmiuksiin.
Valtiolla ja muussa julkisessa organisaatiossa työskentelevät valtuutetut kokivat valmiudet parhaiksi ja työttömät heikoimmiksi. Kunnissa töissä olevista valtuutetuista kaksi viidestä piti valmiuksia hyvinä ja reilu neljännes huonoina.
