Kansa saa oi­keas­ti vai­kut­taa

Lähidemokratiahallituksen varapuheenjohtaja Pertti Vuori ja puheenjohtaja Elina Romppainen haluavat ihmisiltä aloitteita joka puolelta Raahea.

Nyt raahelaisilla on aivan uusi tapa päästä vaikuttamaan asioihin. Sen mahdollistaa juuri ensimmäisen kokouksensa pitänyt Raahen lähidemokratiahallitus.

Lähidemokratiahallituksen tehtävänä on omalta osaltaan huolehtia siitä, että paikallisia tahoja kuullaan ennen merkittävien päätösten tekemistä.

–Olemme virallisena kanavana, jonka kautta eri kaupungin alueita koskevat vireillepanot käsitellään ja tiedotetaan paikallistasolle. Kokoamme aloitteet eri alueilta, ne käsitellään ja osaa esitetään kaupunginhallitukselle. Suurin haaste on, että saamme tiedotuksen toimimaan puolin ja toisin. Olemme auttamassa kaikkia raahelaisia, Raahen ensimmäisen lähidemokratiahallituksen puheenjohtajaksi valittu Elina Romppainen kertoo.

Raahen kaupungin yhdeksi toimielimeksi perustettu lähidemokratiahallitus koostuu neljän eri alueen edustajista. Hallituksessa on jäseniä Merikadun, Pattasten, Saloisten ja Vihannin koulupiirien alueelta. Nämä neljä aluetta kattavat koko Raahen.

Jokaisesta koulupiiristä äänestettiin kaksi edustajaa, paitsi Merikadulta kolme, koska Merikatu arvottiin ensimmäiseksi puheenjohtaja- ja varapuheenjohtajapiiriksi. Romppaisen rinnalla varapuheenjohtajana toimii Pertti Vuori, jolla on poliittista taustaa. Tällä hetkellä hän on varavaltuutettu. Romppainen ei ole koskaan ollut mukana politiikassa, vaikka häntä on sinne kysyttykin.

Romppainen ja Vuori kuitenkin korostavat useaan otteeseen, ettei lähidemokratiahallitus ole missään nimessä poliittista toimintaa.

–Täytyy pitää puoluepolitiikka pois kokonaan tästä toiminnasta. On suotavaa, ettei lähidemokratiahallituksen jäsen ole lautakunnassa tai valtuustossa, Vuori alleviivaa.

Uudella lähidemokratiahallituksella on 100 000 euron vuosibudjetti. Se raha jakaantuu eri kohteisiin - ja eri puolille Raahea.

–Rahaa käytetään tasapuolisesti. Tämä ei kuitenkaan ole mikään rahantekoautomaatti, vaan harkitsemme tarkkaan vähistä varoistamme, mihin tarkoitukseen avustuksia halutaan antaa, Vuori muistuttaa.

–Tämä on entisten maaseudun kehittämisrahojen hallintaa. On olemassa lista, mitä anomuksia esimerkiksi maaseudun yrittäjät voivat tehdä, Romppainen jatkaa.

Esimerkiksi katujen kunnostukseen tämä hallitus ei voi myöntää rahaa. Sen tekevät eri tahot.

–Mutta voimme toki muistuttaa ja viedä viestiä eteenpäin, Romppainen mainitsee.

Vastaavia lähidemokratiahallituksia syntyy nyt joka puolella Suomea, mutta jokaisella kunnalla on kuitenkin oma toimintamallinsa.

–Tämä on vielä hyvin kehitysvaiheessa. Hiotaan, niin kyllä tästä hyvä tulee, Vuori vakuuttaa.

Koulupiirialueista eniten asukkaita on Merikadun alueella.

–Täällä on aika heikkoa tämä kansalais- ja kyläyhdistystoiminta, mikä on tutumpaa esimerkiksi Piehingissä, Kopsassa ja Vihannissa.

Keskustan tuntumassa itse asuva Elina Romppainen aikoo ottaa tavoitteeksi ihmisten aktivoinnin myös keskustassa.

–Päällimmäisenä on mielessä, että miten saadaan aktivoitua keskikaupungin ihmiset. Onko täällä oikeasti kaikki niin hyvin, ettei kenenkään tarvitse osallistua? Eikö ole puutteita? Mielestäni ei ole niin hyvin, että puutteita ei olisi. Maiseman muuttuminen kiinnostaa minua eniten. Samoin rakentaminen ja kaavoittaminen, Romppainen kertoo.

Jokaisella koulupiirialueella järjestetään kuntalaistapaaminen vähintään kerran vuodessa.

–Esimerkiksi siellä voi tuoda äänensä kuuluville.