Puolenkymmentä vuotta käytössä olleet kansalaisaloitteet ovat osoittautuneet suomalaisiin purevaksi keinoksi edistää demokratiaa.
Viidessä vuodessa on pistetty vireille hieman yli 700 kansalaisaloitetta, joista eduskuntakäsittelyyn on päätynyt 18. Se tarkoittaa noin 2,6 prosenttia kaikista aloitteista ja 3–5 kansalaisaloitetta vuodessa.
Tuoreimpana eduskuntaan on etenemässä esitys maksuttomasta toisen asteen opiskelusta.
Jotta aloite etenee eduskunnan käsittelyyn, on sen ylitettävä 50 000 allekirjoituksen raja. Viime päivinä onkin mietitty, onko 50 000 allekirjoitusta liian vähän, sillä sähköinen allekirjoitus on helppo tapa ottaa kantaa ja kartuttaa kannatusta. Jos eduskuntakäsittelyyn päätyy jatkossakin 2–3 prosenttia aloitteista, voi nykyistä rajaa pitää ihan sopivana.
Toki sähköisessä allekirjoituksessa piilee myös riski, että nimeä kirjoitellaan samalla vaivattomuudella kuin sosiaalisessa mediassa painetaan tykkää-nappia.
Mahdollisuus kansalaisaloitteisiin on oikeanlaista ruohonjuuritason demokratiaa. Näyttää, että suora vaikuttaminen esimerkiksi aloitteen kautta on tavalliselle ihmiselle houkuttelevampi tapa ottaa kantaa kuin lähestyä yksittäisiä kansanedustajia. Kansalaisaloitteet ovatkin lisänneet kiinnostusta yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja tyytyväisyyttä demokratian toimivuuteen, selviää oikeusministeriön selvityksestä.
Eduskunnan päätettäväksi etenevät kansalaisaloitteet tulee valmistella ja käsitellä kunnolla, sillä kyse on juuri niistä asioista ja epäkohdista, jotka kansalaiset kokevat arjessaan tärkeiksi.