Kan­san­edus­ta­jat jät­ti­vät kilvan tie­ra­ha-aloit­tei­ta: Jokelan pyö­rä­tie, ohi­tus­kais­tat...

Nyt tai ei koskaan? Kaksi hallituspuoluetta edustavaa raahelaista kansanedustajaa esittää määrärahaa Jokelankyläntien kevyenliikenteenväylään.
Nyt tai ei koskaan? Kaksi hallituspuoluetta edustavaa raahelaista kansanedustajaa esittää määrärahaa Jokelankyläntien kevyenliikenteenväylään.
Kuva: Vesa Joensuu

Jokohan nyt Jokelankylällä tärppää? Molemmat kansanedustajat vaativat rahaa pyörätiehen.

Kahta hallituspuoluetta edustavat raahelaiset kansanedustajat vaativat valtiolta rahaa täkäläisen tiestön kohentamiseen.

Sekä vasemmistoliiton Katja Hänninen että keskustan Hanna-Leena Mattila esittävät omissa aloitteissaan valtion ensi vuoden budjettiin Jokelan pyörätien suunnittelumäärärahaa. Hänninen esittää 750 000 euron ja Mattila 700 000 euron määrärahaa.

Mutkaisella ja yleisesti vaaralliseksi koetulla Jokelankyläntiellä on paljon jalankulkijoita ja pyöräilyliikennettä. Tietä käyttävät koulumatkoillaan niin Jokelan alakoululaiset kuin Pattijoella yläkoululaisetkin. Pyörätien rakentaminen parantaisi oleellisesti heidän turvallisuuttaan.

Hänninen kaipaa valtion osuutta etenkin tasoristeyksen turvalaitteiden uusimiseen.

– Jokelankylän pyörätien rakentaminen on Raahen kaupungin ykköshanke ensi vuonna, ja puolet kustannusarviosta koostuu pelkästään VR:n turvalaitteiden ja rakenteiden uusimisesta. On siis vähintäänkin kohtuullista, että nämä kustannukset hoidetaan valtion toimesta. Radan turvalaitteiden uusiminen on liikenneturvallisuuden kannalta erittäin oleellista, Hänninen perustelee.

Hanna-Leena Mattila on jättänyt kolme muutakin määräraha-aloitetta. Hän esittää 600 000 euron määrärahaa Kasitien ohituskaistoihin, 400 000 euron määrärahaa Luohuantien peruskorjaukseen ja puolta miljoonaa euroa kiertoliittymän rakentamiseen kantatielle 86 Paavolantien ja Rantsilantien risteykseen.

Kasitien ohituskaistojen suunnitteluun hän patistaa siksi, että Pohjois-Pohjanmaan liikenne kasvaa nopeimmin Raahen ja Limingan välillä. Raskaan liikenteen ja henkilöliikenteen määrän kasvu jatkuu SSAB:n, konepajojen, Hanhikivi 1:n, LNG-kuljetusten, maa-ainesten, vähittäiskaupan ja jätteiden päivittäisten kuljetusten vuoksi. Vuoden 2022 alusta lähtien Pyhäjoen ydinvoimalan työmaalla työskentelee noin 4 000 henkilöä usean vuoden ajan.

Ilmoita asiavirheestä