Käsikirjoittaja Leo Viirret tekee kärsivällisyyttä ja lujaa uskoa vaativaa työtä. Esimerkiksi elokuvien käsikirjoitusprojekteissa saattaa mennä vuosia ilman täyttä varmuutta siitä, että elokuvaa edes tehdään.
Kirjoittaessaan Viirret pitää joka tapauksessa itsestään selvänä, että lopulta elokuva tai televisiosarja valmistuu.
– Pitää uskoa siihen. Muuten se on pelkkää pöytälaatikkokirjoittamista. Sitten kun se joskus tapahtuu, on riemun hetki.
Parhaillaan on leikattavana Juha Lehtolan ohjaama Kari Hotakaisen Ihmisen osa -romaaniin perustuva elokuva, jota Viirret on ollut mukana käsikirjoittamassa yhdessä Lehtolan ja Hotakaisen kanssa.
Ensimmäiset muistiinpanot elokuvaa varten hän kertoo tehneensä maaliskuussa 2013. Välillä elokuvan tuotanto näytti hyvin epävarmalta.
– Se oli harvinaisen pitkä projekti.
Romaaniin tehtiin myös hyvin paljon muutoksia. Viirteen mukaan adaptaatioita on hankalampi tehdä kuin alkuperäiskäsikirjoituksia.
– Varsinkin, jos kysymyksessä on hyvin suosittu kirja.
Kirjan lukeneet saattavat odottaa kirjan tarkkaa kuvittamista, mutta se on elokuvan kannalta hyvin harvoin paras ratkaisu.
– Elokuva on eri ilmaisumuoto kuin kirja.
Viirret on käsikirjoittanut melkein kaikkea mahdollista: sketsejä, komediaa, trilleriä ja poliittista satiiria. Hän toteaa, että joka alalla on hyvä erikoistua. Hän on päättänyt keskittyä draamakomedioihin ja jättää poliisisarjat tekemättä.
– Ei siksi, että ne olisivat helpompia kuin esimerkiksi rikosdraamat, vaan siksi, että niiden tekemisestä minä nautin. Ne ovat minun lajini. Miksi tekisin muuta? Viirret sanoo.
Hänestä piti alun perin tulla kuvataiteilija. Ulkopuolisesta tuntuu, että pyhäjokisen Leo Viirteen Lahden muotoiluinstituuttiin 1980-luvun lopulla lähettämät ennakkotehtävät ennakoivat hänen tulevaa uraansa. Hän haki Lahden muotoiluinstituuttiin opiskelemaan graafista suunnittelua.
Opiskelupaikka jäi saamatta. Ennakkotöissä hän ei tyytynyt pelkkään annetun tekstin kuvittamiseen vaan teki siitä oman tulkintansa.
Lahteen hakiessaan hän opiskeli Limingan taidekoulussa.
– Olin vähän aikaa, että mitäs nyt ja päädyin sitten Kuusamoon, Viirret muistelee.
Kuusamon kansanopiston videolinjan opettajana oli elokuvaohjaaja Markku Pölönen.
– Se oli starttilaukaus elokuva-alalle.
Kuusamon vuoden jälkeen Viirret haki ja pääsi Lahden muotoiluinstituutin videolinjalle. Viirret on opiskellut myös Helsingin taideteollisessa korkeakoulussa käsikirjoittajalinjalla.
Lopullinen potku elokuvauralle oli vuonna 2000 ensi-iltansa saanut Maarit Lallin ohjaama Kovat miehet.
Viirteen käsikirjoittama elokuva palkittiin Tampereen lyhytelokuvajuhlilla kansainvälisen kilpailun parhaana fiktiona. Lisäksi se sai kotimaisen kilpailun erikoispalkinnon ja nuorisopalkinnon. Menestystä tuli myös kansainvälisillä festivaaleilla.
Elokuvan hyvän menestymisen jälkeen Viirteen puhelin alkoi soida.
– Sen jälkeen olen kaksikymmentä vuotta tienannut elannon näillä hommilla.
Leo Viirret
Syntyi Pyhäjoella vuonna 1967.
Asuu ja työskentelee Helsingissä.
Perheeseen kuuluu vaimo ja kolme lasta.
Kirjoitti ylioppilaaksi Kalajoen lukiosta vuonna 1986, minkä jälkeen opiskeli Limingan taidekoulussa.
Valmistunut Lahden muotoiluinstituutin videolinjalta ja Taideteollisen korkeakoulun käsikirjoittajalinjalta.
Ensimmäinen elokuvakäsikirjoitus oli vuonna 1998 valmistuneeseen Joona Tenan lyhytelokuvaan Kulkurin taivas.
Sai vuonna 2004 Venla-palkinnon yhdessä Jari Tervon kanssa Tuulikappimaa-televisioelokuvan käsikirjoituksesta.
Ollut pääkäsikirjoittajana television puolella muun muassa Downshiftaajien toisella ja tulevalla kolmannella tuotantokaudella.
Lisäksi kirjoittanut muun muassa Pasila 2.5: The Spinoffia ja YleLeaksia.
Tehnyt myös dramaturgin töitä.
Työstää tällä hetkellä kahta elokuvaa, joista kummastakaan ei voi puhua vielä mitään.
