Honganpaloon nouseva uusi vesitorni alkaa olla jo varsin näyttävä ilmestys. Elokuussa alkaneet työt ovat edenneet suunnitelmien mukaan, vaikkakin lumi on aiheuttanut pientä häiriötä.
–Liukuvalut on tehty ajallaan. Nyt rakennetaan kartiomuottia, se kestää kaksi ja puoli kuukautta. Sen jälkeen tehdään valut ja sitten tunkataan se tuonne ylös, Raahen Vesi Oy:n toimitusjohtaja Esa Seppänen kertoo.
Jotta valtava kartio saadaan ylös, täytyy nostajana olla astetta järeämpi tunkki.
–Sinne se nousee. Jos se on muuallakin onnistunut, kyllä se onnistuu myös täällä, Seppänen hymyilee.
Kun uusi vesitorni on syksyyn mennessä valmis, puretaan kolme vanhaa vesitornia pois.
–Vesitornit puretaan pois, kun on saatu varmuus siitä, että se uusi torni toimii hyvin. Purkulupa on olemassa, Seppänen taustoittaa.
Uuden tornin rakentaminen oli yksinkertaisesti pakko toteuttaa tässä vaiheessa. Vanhoihin terästorneihin on saatu jo sen verran paljon rahaa kulumaan, ettei niitä ollut enää järkevää kunnostaa.
Ne on rakennettu 70-luvun lopussa, joten eliniäksi tulee noin 40 vuotta.
–Tämä oli ainoa vaihtoehto. Kyllä niille on yritetty tehdä vaikka mitä. En edes kehtaa sanoa summaa, paljonko niihin on laitettu. Tavoite on, että tämä uusi vesitorni kestää sata vuotta, Seppänen ennakoi.
Seppänen kertoo, että he ovat löytäneet Pattijoelta Palokankaan maastosta vanhasta luvitetusta pohjavesialueesta parempilaatuista vettä. Sinne on haettu nyt uusia lupia.
Uuden vesitornin rakentamisen yhteydessä Raahen Vesi yhdistää Raahen ja Pattijoen vesijohtoverkostot. Eli sen jälkeen samassa verkostossa on kaksi tornia.
Verkostojen yhdistäminen mahdollistaa Palokankaan alueen pohjavesien käyttämisen varavesilähteenä häiriötilanteissa.
–Uusi torni on kymmenen metriä korkeampi ja se parantaa Raahen puolella painetta barin verran. Vesipaine paranee tässä Honganpalon, Tarpion ja Kaupunginmetsän ja etelän suunnan alueilla, Seppänen luettelee.
Pattijoella sijaitseva 1 150 kuution vesitorni jää edelleen käyttöön. Noin 30-vuotiasta tornia odottaa kuitenkin pienoinen saneeraus lähivuosien aikana.
–Pattijoen tornista on jo paikottu ja uusittu kompressorihuoneen kattoa viime vuonna, Seppänen valottaa.
Kantatie 88:n varteen nouseva uusi torni korvaa kolmen vanhan vesitornin lisäksi Raahen keskustassa tornitalossa vielä käytössä olevan vesisäiliön. Kiinalaisen ravintolan alapuolella olevassa kerroksessa oleva tila tulee näin ollen vapautumaan Raahen Vedeltä.
–Se on alempana, joten se on pakko ottaa käytöstä, koska muuten vettä alkaisi tulla ovista ja ikkunoista.
Vesitornin rakennuskustannukset ovat noin neljä miljoonaa euroa. Tornin maanpäällinen osa kohoaa 43 metrin korkeuteen. Rakennuksen paalutus on noin 15 metriä syvä. Uuden vesitornin tilavuus tulee olemaan noin 3500 kuutiota.
Vuoden kestävä rakennusurakka on YIT:n käsialaa. Heille vesitornien tekeminen on tuttua hommaa. Esimerkiksi tällä hetkellä rakenteilla on Vantaalle samantyylinen, mutta isompi torni.
–Täällä meillä on työmaalla yhdeksän työntekijää ja kolme työnjohtajaa. Välissä hommia tehtiin kolmessakin vuorossa, mutta nyt vain yhdessä, työnjohtaja Jaakko Komulainen kertoo.
Monilla paikkakunnilla vesitornin huipulla on näköalatasanne, mutta sellaista ei ole luvassa Honganpaloon, sillä torniin ei voi päästää ulkopuolisia. Ja toisekseen, hissin rakentaminen olisi kustantanut joitakin satoja tuhansia euroja lisää.
–Raahen virallinen näköalatasanne on tornitalossa, Seppänen toteaa.
Uusi vesitorni
Honganpaloon nouseva vesitorni on täysin valmis syyskuun alkuun mennessä.
Tornin maanpäällinen osa nousee noin 43 metriin. Vesitornin yläosa on halkaisijaltaan 32 metriä.
Uuden vesitornin kustannukset ovat noin neljä miljoonaa euroa.
Tilavuus tulee olemaan noin 3500 kuutiometriä.
Raahen Vesi on vuokrannut tontin kaupungilta seuraavaksi 45 vuodeksi.
