Lapset kylvivät innoissaan vuoden ensimmäiset viljansiemenet peltoon Jari Joensuun perunatilalla.
Raahen kirkkoherra Harri Joensuu siunasi touon tiistain Jari Joensuun perunatilalla Pattijoella samassa paikassa, missä hänellä lapsena oli seiväshyppypaikka.
– Tämä oli kotitilani. Lapsuus maalla oli mielenkiintoista aikaa, muisteli Harri Joensuu, jonka isoveli Hannu Joensuu on talon vanha isäntä ja Jari Joensuun isä.
Kirkkoherra myönsi, että hän ei voi luvata automaattista hyvää satoa tälle vuodelle, mutta hän toivoi tilaisuuden osoittavan, että seurakunta haluaa tukea hengellisesti viljelijöitä, joilla on 3 vaikeaa satovuotta takanaan.
Toukosiunaus järjestettiin Pattijoella ensi kertaa. Joensuu arvioi, että vuosituhansia vanha perinne elää renessanssia suomalaisessa kulttuurissa. Sillä voi olla uusi tehtävä nyt, kun maanviljelyperinne alkaa kadota: tehdä maataloutta tutuksi.
Toukosiunausta seurasivat tilan poikien Rasmus ja Veeti Joensuun koulukaverit Harakkamäen koululta.
– Autan yleensä iskää. Laittelen apuna perunoita laatikoihin, sanoi Rasmus.
Hänen isänsä piti pistää ihan juoksuksi tilaa esitellessä. Perunan pakkaamossa hän esitteli lapsille irtoperunaa, pussiperunaa ja laatikkoperunaa.
– Onko teillä ranskalaisia perunoita?, tiedusteli kirkas lapsen ääni.
Sonja Nikula, 7, kertoi, että mielenkiintoisinta tilavierailussa olivat perunat.
– En tiennyt, että ne tulevat täältä.
Tilan isäntä Jari Joensuu kertoi tilan keskittyneen pienimuotoiseen lähiruuan tuotantoon ja ilmastomuutosta ehkäisevään hiilen sidontaan. Hiiltä sitoutuu, kun viljelee typpeä sitovaa apilanurmea.
– Kaikki perunat menevät Raahen seudulle. Niitä käytetään Rautaruukilla ja suurkeittiöillä, hän kertoi.
Tila haluaa minimoida kuljetukset. Tilalla tuotettu vilja menee murskeena aivan naapurissa olevan Sauli Joensuun karjatilalle.
Toukosiunausta helli yli 20 asteen lämpötila, joka pohjoistuulelta suojatussa perunan pakkaamon ulkonurkassa tuntui suorastaan kuumalta.
Tilaisuutta järjestäneen MTK Raahen puheenjohtaja Sauli Joensuu kertoi niistä suotuisista asioista, jotka tekevät suomalaisista elintarvikkeista puhtaita. Ne ovat syitä siihen, miksi ruokaa kannattaa tuottaa Suomessa. Routa desinfioi pellot, joille heitetään vain tutkittuja lannoitteita.
– Suomalaisissa elintarvikkeissa ei ole torjunta- eikä lääkejäämiä. Kasvinsuojeluaineita käytetään vähän ja tuotantoeläinten hyvinvointi on hyvä. Kanoilla on nokat ja sioilla saparot. Amerikassa kanojen nokat typistetään, etteivät ne nokkisi toisiaan, listasi maataloustuottajien puheenjohtaja.
Hän muistutti, että yrittäjistä juuri viljelijät ovat eniten säiden armoilla, sillä huono kasvukausi voi viedä viljelijäperheen elannon. Milloin on ollut kylmää, milloin märkää ja milloin liian kuivaa ja kuumaa. Nyt halutaan hyvä vuosi.
