Mielikuva haamujen metsästämisestä on aivan toista kuin käytäntö.
Sivusta katsottuna harrastus näyttää mielenkiintoiselta, tekniseltä ja yllättävän leppoisalta. Ei mystiikkaa, ei syttyviä ja sammuvia valoja, ei pään yli lenteleviä tuoleja.
Lauantaina Raahen Seminaarin päärakennuksen toisen kerroksen tasanteelle oli viritettynä videokamera ja tietokoneeseen yhdistetty kinect-kamera. Kamera on tuttu Xbox-pelaajille, laite on Microsoftin kehittämä. Se muodostaa havaitsemastaan pelaajasta 48 laserpisteen luurangon.
–Xboxin käyttäjät alkoivat nähdä ylimääräisiä "pelaajia". Siitä kamera rantautui aaveharrastukseen, kertoo riihimäkeläinen haamumetsästäjä Jari Kokkonen.
Kutsu kävi Raaheen Jari Talkkunamaalta, joka on liittynyt Facebookissa perustettuun Haamumetsästäjät-ryhmään. Raahe kiinnosti välittömästi riihimäkeläisiä, koska Raahessa on paljon tutkittavia kohteita.
Viikonlopun tavoitteena on saada tallennettua haamu kuvaruudulle, luurankotikku-ukkona – ja tietysti saada vastauksia kysymyksiin.
Seminaarin monista kummitustarinoista kiinnostavin on vauvan itku, jota on kuultu toisen ja kolmannen kerroksen välissä.
–70-luvulla toisen kerroksen tuuletusluukusta on löytynyt vauvan ruumis, Jari kertoo.
Siispä Haamumetsästäjät suuntaavat laitteensa kohti portaikkoa ja Elina Vänskä asettuu seinän viereen, tuuletusluukun vaiheille ottamaan yhteyttä.
Elinalla on kädessään Ghost box. Se skannaa satunnaisesti radiokanavia ja muodostaa samalla "white noise" -kohinaa, joka houkuttelee jostain syystä haamuja.
Laite alkaa kohista.
–Terve. Mitäs teille kuuluu, Elina kysyy.
Juttu jatkuu videon jälkeen:
Vastauksia alkaa tulla heti.
Oltakoon touhusta mitä mieltä hyvänsä, kohinasta erottuu kysymysten jälkeen selviä vastauksia. Niitä tulee sekä miehen että naisen äänellä.
–Hyvää, kuuluu boxiin kytketystä kaiuttimesta vastaus Elinan kuulumisten kyselyyn.
Elina maanittelee keskustelukumppaniaan tulemaan näkyviin, mutta vastaus on "ei".
Kun Jari Kokkonen liittyy Elinan viereen esittämään kysymyksiä, näkyy kinect-kameran kautta tietokoneen ruudulla pyöreä valoilmiö. Se viipyy noin sekunnin pariskunnan takana käytävän kohdalla.
Elina tiedustelee kuinka monta haamua on paikalla. Vastaus tulee heti: kuusi tai viisi, joka tapauksessa useampia.
Ja sitten se tärkein, tilaan liittyvä kysymys: Onko täältä löydetty vauva?
–Tietenkin, kuuluu kaiuttimesta.
Kuulokkeilla vastaukset kuuluvat paremmin, mutta Elinan ja Jarin korvat ovat harjaantuneet erottamaan puheen kohinasta.
Täysin tyytyväisiä haamumetsästäjät eivät vielä ole, koska ruutuun ei ole ilmestynyt kokonaista hahmoa. Sellaisesta on kokemusta ja Haamumetsästäjien Youtube-kanavalla voi ällistellä Jarin Auttoisten mökillä kameraan tallentunutta lapsen hahmoa – ja vastauksia.
–Kun haamu tulee lähelle, se vie meiltä energiaa. Tulee väsynyt, jopa lyyhistynyt olo sen jälkeen, Elina ja Jari kertovat.
Vastausten saaminen Ghost boxilla ei ole suinkaan itsestäänselvyys. Kyse on myös tietynlaisesta luottamuksesta eli silläkin on väliä kuka kysyy ja mitä kysyy.
Elina kertoo olleensa aina herkkävaistoinen ja aisti myös Seminaarin toiseen kerrokseen noustessaan kylmiä tuntemuksia.
–Henkiä pitää kunnioittaa. Se on se suurin asia, Elina sanoo.
Jari huomauttaa, että oman pään on syytä olla kunnossa, kun haamuihin alkaa ottaa yhteyksiä. Muuten voi pää sekoittua lisää.
Haamut suhtautuvat yhteydenottoihin ja kyselyihin lähes poikkeuksetta hyvin.
Kaikkein aggressiivisimmat henget löytyvät hautausmaalta.
–Emme aio koskaan enää kuvata hautausmaalla, korkeintaan otetaan boxilla yhteyttä. Hautausmaa on vähän harmaa alue, Jari sanoo.
Harrastajat toivovat saavansa ihmisiä kiinnostamaan haamumetsästyksestä.
Tällä hetkellä Suomessa toimii muutamia ryhmiä, mutta heidän keskinäinen yhteydenpitonsa on vielä vaatimatonta.
–Tähän harrastukseen houkuttaa ihmisen loputon tiedonjano kuolemanjälkeistä elämää kohtaan.
Elina ja Jari määrittelevät haamut hengiksi, jotka eivät ole päässeet Valoon, vaan ovat jostain syystä jääneet tänne harhailemaan. Pariskunnalla on selvä näkemys siitä, mitä heille tapahtuu kuoleman jälkeen.
–Uskon Taivaan Isään ja siihen, että pääsen kuoltuani Valoon, sanoo Elina.
–Samoin. Tuskin tulen vastailemaan sen jälkeen kenenkään Ghost boxiin, Jari naurahtaa.