Kaup­pa­kes­kus Raahen Portti odottaa ydin­voi­ma­lan ra­ken­ta­mis­lu­paa

Isot veturitoimijat odottelevat ja katselevat mitä Pyhäjoella tapahtuu, eivätkä tee sopimuksia.

Työ kauppakeskus Raahen Portin puolesta jatkuu. Raahen kaupungin kanssa tehtiin sopimus hankkeesta jo vuonna 2007. Nykyinen sopimus umpeutuu toukokuun lopussa.
Työ kauppakeskus Raahen Portin puolesta jatkuu. Raahen kaupungin kanssa tehtiin sopimus hankkeesta jo vuonna 2007. Nykyinen sopimus umpeutuu toukokuun lopussa.
Kuva: Vesa Joensuu

Hanhikiven ydinvoimalaitoksen rakentamisluvan odottaminen on hidastuttanut kauppakeskus Raahen Portin rakentamista Mettalanmäelle.

Kaavoitustyö ja maakuntakaavan uudistus ovat omalta osaltaan venyttäneet hanketta, mutta myös kuluttajien ostotapahtumia kirjautuu enenevässä määrin nettikauppoihin.

Tällä hetkellä isot toimijat, joita tarvitaan kauppakeskuksen vetureiksi, odottavat mitä Pyhäjoella tapahtuu – ja milloin tapahtuu.

Jos neuvottelupöytään olisi laittaa tieto rakentamisluvasta, asiat lähtisivät etenemään. Näin antoi ymmärtää Raahen Portti Oy:n toimitusjohtaja Jukka Vitikka. Hän summasi kauppakeskuksen ajankohtaisia kuulumisia eilen Raahen kauppakamariosastolle.

– Kaikki kattelee, niin pääkaupunkiseudulla kuin Oulussa, Vitikka totesi.

Kaupan muutos on ollut niin rajua viimeisten 4–5 vuoden aikana, ettei Vitikka ole pitkän kauppiasuransa aikana vastaavaa todistanut.

Asioinnin siirryttyä yhä enemmän verkkoon, on vaikuttanut myös kauppakeskusten sisältöihin. Tässä mielessä Vitikka näkee Raahen Portin viivästymisen hyvänä asiana.

– On hyvä, ettei tämä valmistunut muutama vuosi sitten. Nyt meillä olisi käsissämme tyhjät neliöt. Esimerkiksi Kärkkäinen oli tulossa tänne, mutta jättäytyi ja alkoi satsata nettikauppaan. Kaavoitustyökin vei aikaa, joten nyt olemme paremmassa lähtökohdassa, siitä kiitos kaupungille.

Kiinnostava kauppakeskus ei nojaa enää niinkään ruoka- tai vaatekauppoihin.

Samassa tilaisuudessa palvelualojen kehitysnäkymistä puhunut Raahen kehittämiskeskuksen johtaja Pasi Pitkänen totesi niin ikään kauppakeskusten olevan enemmänkin olohuoneita.

– Siellä pitää olla muutakin kuin kauppaa ja siinä heitän pallon kaupungille. Esimerkiksi Porin Puuvillassa on kirjasto ja vanhustenhuollon mittauspisteitä. Kunnan kannattaa miettiä siirtääkö palveluja sinne, missä ihmiset muutenkin ovat, Pitkänen sanoi.

40 000:n neliön suuruinen maksimipinta-ala on Vitikan mukaan epärealistinen, ainakin aloitusvaiheessa.

– Ensimmäinen vaihe voisi olla 12 000–14 000 neliötä. Veturiyritys on maksimissaan 9000 neliötä.

Vitikka heittää esimerkiksi Kaakkurin Citymarketin Oulussa. Kaupalla oli laajennussuunnitelmat valmiina, mutta muutokset tehtiinkin entisten seinien sisällä. Päivittäistavaraa kasvatettiin ja käyttötavaran osuutta pienennettiin.

Keskusta–Mettalanmäki-väännön sijaan Vitikka ja Pitkänen kannattavat yhteistyötä.

– Pidän Raahen Porttia yhtenä pysäyttäjänä, joka on myös tienviitta keskustaan ja Vanhaan Raaheen. Se on mahtava mahdollisuus erikoisliikkeille keskustassa. Aktiiviset syövät passiiviset, mutta suuret eivät välttämättä syö pieniä, Vitikka sanoi.

Joka tapauksessa Vitikka näkee Raahen Portissa mahdollisuuksia, tuli ydinvoimalaa tai ei.

Ilmoita asiavirheestä