Ensi vuoden ja lähivuosien taloutta ja tavoitteita linjannut Raahen kaupunginhallitus asettaa isoja haasteita. Tuhatta uutta työpaikkaa ja asukasluvun kasvua tavoitellaan seutukunnan suurhankkeiden vetoavulla. Väkiluvun kasvattaminen 1 500 henkilöllä seuraavien viiden vuoden aikana on kunnianhimoinen tavoite, vaikka määrä hallituskäsittelyssä puolittuikin. Olisi hienoa, jos se toteutuisi, sillä suuntaus on ollut päinvastainen. Noin viisi vuotta sitten, vuoden 2013 lopussa, raahelaisia oli 25 507. Tänä vuonna Raahen väkiluku alitti 25 000.
Olisi upeaa kampittaa valtakunnallinen trendi, jonka mukaan muuttoliike suuntautuu vain muutamaan kasvukeskukseen, jotka ovat samalla merkittäviä opiskelukaupunkeja. Itsestään se ei tapahdu, eikä kaupungin houkuttelevuutta lisätä pelkällä virkamiestyöllä.
Meillä on vetovoimatekijöitä, kuten monipuoliset urheiluharrastusmahdollisuudet, aktiivinen harrastajateatteri, vilkasta kansalaisopistotoimintaa ja laadukasta konserttitarjontaa. Kuitenkin näkymä ydinkeskustassa virka-ajan jälkeen on masentava. Ketjumarketteja lukuun ottamatta Raahe sulkeutuu kello 17. Viime aikojen huolenaihe on kävelykadun liiketilojen tyhjeneminen, jolle ei näy loppua.
Ongelma ei kosketa vain Raahea, kivijalkakauppojen katoaminen katukuvasta ja jopa isojen kauppakeskusten autioituminen on riesana aina pääkaupunkiseutua myöten. Muualla ratkaisua etsitään elämyksistä. Tyhjeneviin tiloihin tuodaan elokuvateattereita, kiipeilyseiniä, kahviloita ja ravintoloita. Saisimmeko me elävöitettyä kaupunkikeskustaa elämystarjonnalla?