Traumapsykoterapeutti Henna Maarala keräsi luennolleen traumapsykologiasta enemmän väkeä, kuin Neuvorassin mikään luento. Noin 140 kuulijaa ahtautui Neuvorassille kuuntelemaan Menneisyys asuu meissä, matka kehon viisauteen -luentoa torstai-iltana.
Jo opiskeluaikoinaan hän innostui erityisesti kehon viisaudesta. Hän sanoo, että kehollista viestintää seuraamalla pääsee monta kertaa paremmin selville ihmisen ongelmista.
Hän muistuttaa, että menneisyyden tapahtumat ovat aina läsnä ja ne vaikuttavat ihmiseen, tahtoipa hän sitä tai ei. Lapsena koettu kuritusväkivalta, koulukiusaaminen ja muut traumaattiset tapahtuvat saattavat vaikeuttaa ihmisen elämää vielä vanhuksenakin
– Keho muistaa sen, minkä mieli on jo unohtunut.
Traumaattiset kokemukset aiheuttavat kehollisia tuntemuksia. Ne saattavat tulla erilaisista aistihavainnoista
Esimerkkinä Maarala sanoo, että aistihavainnot saattavat ahdistaa kovasti.
– Jollakin se saattaa olla oluttölkin sihahdus, kun se avataan.
Tuo sihahdus saattaa liittyä lasiseen lapsuuteen, kasvamiseen alkoholistikodissa ja saada aikaan esimerkiksi paniikkihäiriön.
– Ihmisen ei tarvitse muistaa toipuakseen traumasta, hän muistuttaa.
Auttaa jo se, kun tiedostaa kehollisen reaktion, maadoittaa itsensä tähän hetkeen ja hengittää rauhallisesti.
Maarala kertoo, että sensomotorisella psykoterapialla pystyy lähestymään mielen kokemusten lisäksi kehollisia tuntemuksia ja oloja, joita traumakokemukset voivat tuottaa. Hän käyttää mm. EMDR- eli silmänliiketerapiaa. Menetelmä tähtää'' muistikuvien neutraloimiseen.
Maarala huomauttaa, että aivojen mekanismia ei vieläkään oikein ymmärretä, mutta ihmisaivot toimivat kolmella eri alueella. Vireystilan kannalta on tärkeää ymmärtää, miten aivot toimivat. Aivot koostuvat kolmista eri aivoista. Niitä nimitetään ”matelija-aivoiksi”, ”nisäkäsaivoiksi” ja ”ihmisaivoiksi”. Jokaisella on oma erikoisalansa ja ydintehtävänsä. Matelija-aivot ovat eloonjäämisen perusta ja nisäkäsaivoilla käsitellään tunteita ja ihmisaivot ovat vastuussa ajattelusta, puheesta, oppimisesta ja kaikesta vaativimmasta aivotoiminnasta.
Ihmisaivot ovat laivan kapteeni, jonka pitäisi olla vastuussa, mutta usein vallan ottavat tunteet ja alkukantaisetkin reaktiot.
Oma vireystila on Maaralan mukaan sietoikkuna, josta riippuu, miten missäkin tilanteessa selviää. Sietoikkunan ulkopuolella ovat alivireys ja ylivireys.
Kohonnuttakin vireystilaa tarvitaan, samoin rauhoittumista esimerkiksi nukkumaan mennessä.
Maarala kertoo esimerkkinä, että vireystila saattaa nousta esimerkiksi silloin, kun lähestyy paikkaa, jossa on tapahtunut tai on meinannut tapahtua joku onnettomuus.
Omaa sietotilaansa voi muuttaa. Mindfullnes, meditaatio, liikunta ja musiikin kuuntelu ovat monelle keinoja rauhoittua ja torjua ahdistusta.
Henna Maarala
Sairaanhoitaja AMK 2001, lähihoitaja 1996
Erityistason traumapsykoterapeutti, EMDR-terapeutti, I ja II taso ja Valviran laillistama psykoterapeutti, Kela-pätevyys
Työskenteli aikaisemmin sairaanhoitajana mielenterveyspotilaiden kanssa psykiatrisella osastolla ja Raahen mielenterveystoimistolla liki 20 vuotta
Kouluttautui traumapsykoterapeutiksi Oulussa, valmistui huhtikuussa 2019.
Avasi oman vastaanoton, Caretheran Raaheen 2018.
Perehtyi opiskeluaikoinaan erityisesti kehon viisauteen, siihen miten kehomuisti toimii traumaattisissa tilanteissa tai niitä muistuttavissa tilanteissa.
