Viimeisimmän kesämyrskyn jälkiä korjaillaan yhä. Toukokuun viimeisenä päivänä raivonnut pahailma teki tuhoisaa jälkeä myös luonnossa. Jopa koivunlehtiä irtosi tuulen kynsiin runsaasti. Ilmiötä pidetään hyvin poikkeuksellisena.
Pahimman röykytyksen kohteeksi joutuivat rannikon ja saariston linnunpesät. Tuhon mittasuhteista alkoi saada aavistusta siinä vaiheessa, kun erikokoisia linnunmunia alkoi ajautua mereltä rantaan.
– Tuhot ovat valtavia, linnustoasiantuntija Heikki Tuohimaa vahvistaa.
Tuohimaa on mukana Metsähallituksen tutkijaryhmässä, joka kävi alkuviikosta kartoittamassa tilannetta Raahen saariston alueella.
– Esimerkiksi Kallanriutassa, joka on Raahen saariston tärkein pesimäluoto, on tyhjentynyt viisisataapäinen naurulokin ja kalalokin yhdyskunta lähes kokonaan.
Myrskyn noustessa lokeilla oli haudontavaihe menossa, samoin monilla kahlaajilla ja sorsalinnuilla.
Pahiten kärsivät lajit, joiden haudontavaihe oli loppusuoralla. Onneksi lintujen pesinnän aikatauluissa on eroja. Osa on saanut poikaset jo liikkeelle, kun taas monet lajit eivät ole ehtineet vielä edes munimaan.
– Esimerkiksi merihanhet ja kanadanhanhet aloittavat hautomisen niin varhain, että poikaset ovat suurelta osin jo kuoriutuneet. Tiiroista minulla on sellainen tuntuma, että valtaosa ei ole ehtinyt vielä munia, Heikki Tuohimaa arvioi.
Aittalahden laulujoutsenten pesintä on yksi Raahen seuratuimmista luontokohteista. Keväällä Aittalahden asukkaat kotiutuivat muuttoreissultaan hyvissä ajoin ja naaras aloitti hautomisen jo huhtikuun puolella. Toukokuun viimeisellä viikolla pesä oli tyhjä. Moni ehti jo huolestua, mutta myrskyn jälkimainingeissa lahden tehtaanpuoleisessa poukamassa joutsenet vihdoin näyttäytyivät. Näky oli parempi kuin oli uskallettu odottaakaan, sillä vanhempien tiiviissä tuntumassa uiskenteli viisi untuvikkoa.
Sen sijaan Fantin kyhmyjoutsenpariskunnan kohtalosta osattiin pelätä pahinta jo ennen myrskyä. Pesä oli perustettu huolestuttavan lähelle Kauneuskanavan vesirajaa jo meriveden ollessa normaalikorkeudessa.
”Pitäisiköhän mennä nostamaan talikolla koko pesärakennelma ylemmäksi”, suunnitteli eräs luonnonystävä pari viikkoa sitten. Hän tiesi kertoa, että muutamia pesiä on siirretty etelärannikolla onnistuneesti, ja hautominen on jatkunut.
Useimmat lajit voivat yrittää pesintää uudelleen, Heikki Tuohimaa kertoo.
– Esimerkiksi tukkasotka, jotkut kahlaajat ja useimmat lokit voivat tehdä uusintapesueen. Toisen pesinnän onnistumisen todennäköisyys ja myös koko ovat kuitenkin ensimmäistä yritystä pienemmät.
Raahen rannoilla viime vuosina yleistynyt kyhmyjoutsen tarvitsee poikasten kasvuun ja kehittymiseen niin pitkän ajan, että pesinnän uusi yritys tuskin tulee kysymykseen.
Kauneuskanavan kyhmyjousenpariskunnan pesän lisäksi myrsky tuhosi monet saaristossa olleet kyhmyjoutsenten pesät.
Kesämyrskyt ja niiden nostattamat myrskytulvat ovat yleistymässä, linnustoasiantuntija toteaa.
– Tämä on huolestuttava ilmiö. Esimerkiksi vuosina 2009, 2015 ja 2016 myrskytulvat tuhosivat linnunpesiä Perämeren alueella. Perämeren matalat rannat rantaniittyineen ovat optimaalisia pesimäympäristöjä monille lajeille, mutta samalla matalikot ovat alttiita sään ääri-ilmiöille.
Kesämyrskyt
Perämerellä riehunut myrsky oli rajuimmillaan 31. toukokuuta. Se osoittautui tuhoisaksi monille rannoilla pesiville lintulajeille.
Pahimmat tuhot koituivat matalilla luodoilla pesiville lajeille, kuten lokeille. Esimerkiksi selkälokin pesät tuhoutuivat suurelta osin. Selkälokki luokitellaan erittäin uhanalaiseksi. Raahen seudulla selkälokkeja pesii Yppärin edustalla ja Raahen ulkosaarissa muutamilla luodoilla.
Raju etelä- ja lounaistuuli nostatti meriveden nopeasti reilulla metrillä.
Tuulenpuuskat olivat harvinaisen rajuja ja kovaotteisia. Esimerkiksi Nahkiaisen majakalla mitattiin perjantaina 32 sekuntimetrin puuskia.