Lintujen kesäruokinnasta on monia mielipiteitä, mutta ainakin tänä kesänä ravintotäydennyksestä on ollut apua sekä emoille että poikasille.
–Ruokavieraita on riittänyt käpytikasta leppälintuun, Pattijoella asuva Keijo Pyhtilä toteaa.
Leppälinnut eivät vieraile tavallisella ruokinnalla, mutta ne ovat hoksanneet ruveta napsimaan biokompostorin ympärillä pörrääviä kärpäsiä. Tämän taidon leppälinnut oppivat viime kesänä, ja kärpäsiä kuskataan myös poikasille, Pyhtilä kertoo.
Tavallisella ruokinnalla on tarjolla kotitekoisia rasvapötkylöitä, joihin on sekoiteltu rasvan lisäksi siemeniä ja puurohiutaleita. Emolinnut, esimerkiksi tiaiset, syövät rasvasekoitusta itse ja vievät rasvapalleroita myös poikasilleen.
Käpytikat ovat edistyneet astetta pidemmälle: ne ovat opettaneet myös jälkikasvunsa vierailemaan ruokinnalla.
Hyönteistilanteessa on nyt suuria vaihteluita. Pyhtilän pihapiirissä Pattijokisuun maisemissa inisijöitä alkaa kesän tässä vaiheessa olla enemmän kuin tarpeeksi.
–Eri asia on, oliko hyönteisravintoa riittävästi pesinnän alkuvaiheessa, Keijo Pyhtilä huomauttaa.
Petolinnuille tämän kesän pesintä on ollut lähes katastrofi, tutkija Ari-Pekka Auvinen kertoo. Syynä on ravinnon puute. Myyräkannat ovat lähes nollassa yhä edelleen.
–Näin huonoa pöllövuotta en ole vielä tähän elettyyn nähnyt.
Monilla muillakin myyränpurijoilla menee nyt huonosti. Auvisen mukaan esimerkiksi sinisuohaukkojen reviireitä ei ole löytynyt tänä kesänä ensimmäistäkään.
Myyrien vähäisyys kostautuu lintumaailmaan myös jyrsijöitä syövien nisäkäspetojen kautta. Kun karvapalleroita ei ole tarjolla, turvaudutaan linnunmuniin ja poikasiin.
Kesäkuun lopulla suoritettujen valtakunnallisten linjalaskentojen perusteella on tehty alustava yhteenveto, jonka mukaan eteläisiä laululintuja on normaalia vähemmän ja pohjoisia lajeja hieman runsaammin.
Raahen alueella ei ole tiedossa yhtään satakielen reviiriä, kun niitä viime kesänä oli toistakymmentä. Pidetäänkin ilmeisenä, että monet muuttolinnut jäivät kylmän kevään takia pesimään Suomen eteläpuolelle.
Sen sijaan järripeippo, joka on Lapin asukkaita, on jäänyt pesimään näille leveysasteille.
Useimmilla lintulajeilla etelästä pohjoiseen pesinnät ovat myöhässä jopa useita viikkoja. Alueelliseen hoitorinkiin kuuluvat lintuharrastajat toivovatkin pitkää ja lämmintä syksyä aivan erityisen hartaasti.
–Aikainen talventulo tietäisi asiakasruuhkaa, Ari-Pekka Auvinen summaa tilanteen.
Linjalaskentojen hyviin tuloksiin kuuluu se, että varpusia ja viherpeippoja löytyi enemmän kuin pitkiin aikoihin. BirdLife ennakoikin tiedotteessaan, että tilanne on vihdoin korjaantumassa. "Tämän kesän laskennat antavat uskoa, että pahin aallonpohja olisi takana."
Metsäkanalintujen määrät olivat laskennoissa parin edellisvuoden tasolla lukuun ottamatta riekkoa, jota havaittiin tavanomaista vähemmän. Tosin osa pohjoisten laskentareittien tiedoista on jäänyt vielä puuttumaan yhteenvedosta.