1930-luvulla Impi Aronahon pakinoita luettiin ahkerasti joka puolella Suomea. Hän asui Vihannin Alpuassa ja kirjoitti niitä ainakin Suomen Kuvalehteen, Kotilieteen, Liittoon, Aamulehteen, Maaseudun Tulevaisuuteen ja Perjantaihin.
Pitkään Aronaho ja hänen tuotantonsa olivat unohduksissa, mutta nyt niitä nostetaan esille taas sinnikkäästi. Asialla on Sari Jaatinen ja muut Impin ystävät -yhdistyksen aktiivit.
Jaatinen kiertää Päivi Tuomaisen kanssa kertomassa Impi Aronahosta alueen kirjastoissa.
Tavoitteena yhdistyksellä on julkaista Aronahon 50 pakinaa yhdessä elämänkerran kanssa.
Eila Jaakkola, os. Rankinen teki jo 60-luvulla Tampereen yliopistossa tutkielman Aronahon elämästä. Nyt hän on muokannut tutkielmaansa ja se tulee uuden kirjan yhteyteen.
Aronahon pakinoista on 30-luvulla julkaistu kaksi kirjaa. 100 pakinaa WSOY:ltä sekä aikaisemmin Perjantain julkaisema Aiheita. Ne on loppuunmyyty.
Pakinoissaan Aronaho käsittelee arkipäivän tapahtumia, ihmisten kanssakäymistä ja pohdiskelee asioita, jotka ovat tänäkin päivänä ajankohtaisia.
Kotilieden silloinen päätoimittaja Alli Wiherheimo nimitti Impiä ilosilmäiseksi emännäksi.
Lukijat lähettivät Impille pitkiä kiitoskirjeitä, joissa he puhuttelivat häntä tuttavallisesti rakkaaksi Impikseen.
Kirjoittaminen oli Impin henkireikä, mutta myös taloudellisesti tärkeää, sillä kirjoituspalkkioilla maksettiin Aronahon talon velat.
Impi Mäkelin oli 34-vuotias vanhapiika kun hän tuli kaupanhoitajaksi Alpuan Osuuskauppaan. Hän muutti kylälle Etelä-Suomesta, keskeltä vilkasta kulttuurielämää ja sivistystä.
Hengenheimolaisia hän löysi Alpuan nuorisoseurasta, jossa hän alkoikin kulkea ahkerasti. Sieltä löytyi myös aviopuoliso, vanhapoika Antti Aronaho.
Pariskunta sai kaksi lasta. Armi oli vammainen jo syntyessään vuonna 1923, eikä koskaan oppinut puhumaan. Armi menehtyi vain 5-vuotiaana.
Traagista oli, että perheen vuonna 1918 syntynyt poika, Aaro, kaatui talvisodan viimeisissä taisteluissa 1940.
– Aaro oli vammautunut sairastettuaan tuberkuloosin, eikä häntä huolittu armeijaan. Talvisotaan hän kuitenkin lähti vapaaehtoisena, Jaatinen kertoo.
Impikin sairasti kivuliasta tautia, jota sanottiin reumatismiksi. Nykyisin hän olisi saanut varmaan tarkemman diagnoosin. Hän joutuikin luopumaan raskaista maataloustöistä.
Hän menehtyi 1945, sairastettuaan pitkään.
Impin kuolema oli suuri menetys myös Kotiliesi-lehdelle, jonka toimittaja ja kuvaaja tulivat Impin hautajaisiin ja tekivät niistä monisivuisen reportaasin.
Jaatisen mukaan Aronaho oli voimakas naisasianainen, jota voisi kutsua Vihannin Minna Canthiksi.
Jaatinen kyselee, että miksi vilkas ja sivistynyt nainen muuttaa Vihantiin vuonna 1914, ja on jokseenkin varma, että taustalla on sydänsuruja. Myös se, että Impin veli, kansanedustaja ja työväenliikkeen aktiivi Yrjö Mäkelin asui Oulussa, varmaankin vaikutti asiaan.
Fiinisti pukeutuneen hattupäisen neidin ei liene ollut kovin helppoa sopeutua pikkukylän elämään. Hän vierailikin säännöllisesti Oulussa ja myös Tampereella, entisessä kotikaupungissaan.
Kuka?
Impi Fatima Aronaho, os. Mäkelin, syntyi 20. tammikuuta 1880 Ruovedellä ja kuoli 12. maaliskuuta 1945 Vihannissa.
Kirjoitti satoja pakinoita sanomalehtiin ja aikakauslehtiin.
Kirjat: Aiheita, Perjantai Oy Oulu 1934, sekä Sata pakinaa, WSOY, 1939.
Impi Aronahon elämästä ja tuotannosta kerrottiin Raahen Kirjamessuilla torstai-iltana.
Kirjamessut
Kirjamessut jatkuvat lauantaina Raahen kaupunginkirjastolla. Ohjelma: Kirjojen myyntiä klo 9.30-16, klo 10 kirjailija Antti Heikkinen, klo 11.30 kirjailija Jyri Paretskoi, klo 13 kirjailija Kristiina Vuori, klo 14 kirjailija Mikko Pyhälä, klo 15 Raahe 370-nuorten kirjoituskilpailun palkintojenjako. Haarukkapaloja Impi Aronahon tuotannosta Ruiskuhuoneella la klo 19.