Koe ker­ral­laan kohti val­ko­lak­kia

Kevään ylioppilaskirjoitukset alkoivat maanantaina äidinkielen tekstitaidon kokeella.

Oona Roppola ja Gloria Coxe selättivät äidinkielen tekstitaidon kokeen muutamassa tunnissa. – Koe oli viimeinen paperille tehtävä yo-koe, he kertovat.
Oona Roppola ja Gloria Coxe selättivät äidinkielen tekstitaidon kokeen muutamassa tunnissa. – Koe oli viimeinen paperille tehtävä yo-koe, he kertovat.
Kuva: Sari Jaatinen

Raahen lukion abiturientit Oona Roppola ja Gloria Coxe kantoivat evästarjottimiaan äidinkielen tekstitaidon ylioppilaskokeesta aika tyytyväisinä.

– Meni odotettua paremmin, tuumaa Oona tuoreeltaan. Gloriakin antaa itselleen arvion "ihan hyvä".

Tekstitaidon kokeessa vastataan viidestä tehtävästä kolmeen.

Tehtävistä kaksi oli kolumneja, kaksi romaanikatkelmaa ja yksi artikkeli.

Venla Rossin kolumnista piti analysoida mitä tehtäviä esimerkeillä on kolumnin argumentaatiossa.

Arja Kivipellon tekstistä piti eritellä keinoja, joilla lukijan kiinnostus herätetään ja pidetään yllä.

Sofi Oksasen Puhdistus- romaanin katkelmasta piti analysoida miljöötä.

Neljäs tehtävä oli eritellä muutoksia, joita oli tehty Anna-Leena Härkösen ja Jukka Laajarinteen alkuperäisteksteihin, kun niitä oli muutettu selkokielisiksi.

Ruben Stillerin kolumnista oli eriteltävä miten ja mihin tarkoituksiin kirjoittaja hyödyntää moniäänisyyttä.

– Koe ei ollut helppo. Siinä oli ihan haastetta, Gloria toteaa.

Tekstitaidon kokeessa pärjää hyvällä tekstin lukutaidolla ja tekstin ymmärtämisellä.

On osattava vastata siihen, mitä kysytään, eikä kirjoitella turhan "luovasti".

Toiseen äidinkielen kokeeseen, esseekokeeseen verrattuna tekstitaidon koe on teoreettisempi.

– Koen olevani paljon parempi esseessä. Siinä saa itse miettiä asioita ja luoda itse. Se on minulle helpompaa kuin sääntöjen mukaan kirjoittaminen, Gloria sanoo.

Oonalla onnistuminen tekstitaidon ja esseen välillä vaihtelee, riippuu aiheesta.

– Tekstitaitokaan ei ole vaikeaa, mutta esseessä on toki enemmän mahdollisuuksia, Oona toteaa.

Tähän mennessä Oona on kirjoittanut terveystiedon ja pitkän englannin. Glorialla on takanaan myös pitkä englanti ja uskonto.

Jäljellä on molemmilla keskipitkän ruotsin kirjoitukset ja äidinkielen esseekoe. Oona kirjoittaa vielä psykologian ja Gloria historian ja yhteiskuntaopin.

Elämä lukion jälkeen häämöttää jo molemmilla. Kumpikin saa valkolakkinsa tänä keväänä.

– Toivottavasti pääsen ammattikorkeakouluun opiskelemaan sosionomiksi. Ammatin monipuolisuus kiinnostaa, Oona sanoo.

Glorialla on asiat enemmän auki, mutta kiinnostavia vaihtoehtoja on useita.

– Logopedian opiskelu kiinnostaisi, samoin yhteiskuntatiede ja historia, Gloria sanoo.

Moni nuori lähtee opintojensa takia Raahesta. Gloriakin uskoo joutuvansa jättämään Raahen opintojen takia.

Oona taas aikoo pysyä paikkakunnalla.

– En lähde Vihannista mihinkään. Elämä on niin vakiintunut sinne. Oulussa pystyy kulkemaan helposti junalla, Oona sanoo.

Taaksejääviä lukiovuosia molemmat luonnehtivat pääsääntöisesti hyviksi.

Välillä on toki koettu väsymystä ja turhaumaa, mutta pääosin antoisaa aikaa.

Ylioppilastutkinto ja ylipäätään lukion käyminen ei ollut Oonalle yksi ja ainoa vaihtoehto.

– Se antaa mahdollisuuden jatko-opintoihin, mutta yhtä hyvin olisin voinut mennä ammatilliselle puolelle jos oma ala olisi sitä edellyttänyt, Oona sanoo.

Gloria kokee valkolakin ennen kaikkea saavutuksena.

– Tykkään saattaa loppuun aloittamani asiat, Gloria sanoo.

Ilmoita asiavirheestä