Alkukesän kylmyydessä sääskien olemassaolo on päässyt miltei unohtumaan. Tämä on kuitenkin toiveunta ja harhaa, Kainuun ely-keskuksen hyönteisasiantuntija Reima Leinonen herättelee.
–Kylmä kevät ei ole hyttysiä mihinkään hävittänyt. Kylmyys on ainoastaan siirtänyt kuoriutumista tuonnemmaksi.
Leinosen mukaan seuraavat kaksi viikkoa ovat ratkaisevia. Jos saadaan sateita, saadaan myös hyttysiä. Sen sijaan kuivalla ja tuulisella säällä kiusanhenkiä ei pääse kuoriutumaan kovinkaan runsaasti.
Aikapommi on aina mahdollista kun on hyttysistä kyse. Eli kun kuoriutuminen siirtyy ja siirtyy ja sitten tulee suotuisat olosuhteet, koko alkukesän pompsi saattaa kuoriutua muutamassa vuorokaudessa.
–Se on täysin mahdollista, Leinonen toteaa.
Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu ovat hyttysille ihanteellista aluetta. Suovaltaisessa maaperässä riittää lisääntymiselle välttämätöntä kosteutta yllin kyllin. Leinonen ja hänen edeltäjänsä Juhani Itämies ovat huvikseen ynnäilleet, että kesän aikana näissä kahdessa maakunnassa kuoriutuu arviolta 21 000 miljardia hyttystä.
–Määrä saattaa tuntua suurelta, mutta esimerkiksi hömötiaispariskunta poikasineen pistelee poskeensa vuodessa kymmenkunta kiloa hyönteisravintoa, Leinonen valistaa.
Ihminen ei ole kuitenkaan hömötiainen. Onko hyttysistä mitään suoranaista hyötyä esimerkiksi marjojen pölyttäjinä?
–Eipä juuri. Metsämarjojen tärkein pölyttäjä on mantukimalainen, se suuri pörröinen mötikkä, joita on ollut jo liikkeellä. Kimalaiset kärsivät nykyisin asuntopulasta, koska ojanpientareet ja puiset rakennukset ovat pelloilta ja metsänreunoista vähentyneet. Olemme jo muutaman vuoden rummuttaneet keinopesien puolesta. Niiden tarve on todellinen, Kainuusta korostetaan.
Ruukista kuuluu jo jobinpostia. Ensimmäiset sääsket kävivät puutarhassaan möyrineen Inga Nuojuan kimppuun sunnuntaina.
Sen sijaan Kopsan maisemissa ei inisijöitä ole vielä näkynyt, Anni Mathlin kertoo.
–Ei keskiviikkoon mennessä. Mutta kohta ne väistämättä tulevat, se on selvä.
Muitakaan hyönteisiä ei ole enemmälti vielä näkynyt.
–Paitsi että sisälle huoneisiin oli eksynyt se iso pörröinen mehiläinen, joka pölyttää mustikoita. Pyydystin sen varovasti pyyhkeen mutkaan ja vein ulos.
Anni Mathlinille pölyttäjähyönteiset ovat erityisen tärkeitä. Hän nimittäin tunnustaa odottavansa marjakesää ja mustikoiden kypsymistä jo nyt. Kylmyys ei ole marjatoiveita lannistanut, päinvastoin.
–Nythän meillä on täysi syy toivoa että kun kukinta pääsee alkamaan, hallaöiden aika alkaa olla jo ohi. Jospa nyt uskaltaisi odottaa pitkästä aikaa jopa hilloja myös tänne Raahen leveysasteille.
Pihanurmikolla alkaa olla elämää.
–Onkimadoilla lienee mennyt talvi hyvin. Kun käänsin kukkapenkkejä, lihavia matoja pyörähteli esiin suuret määrät. Mutta kovin hidasliikkeisiä ne vielä olivat. Eikä ihme, kun maa on vielä niin kohmeinen.
Sahakuvioisia matoja Anni Mathlin ei soisi näkevänsä.
–Olen aina inhonnut käärmeitä, vaikka hyödyllisiä lienevätkin. Kamalia otuksia, varsinkin jos ne ovat päässeet luikertamaan kotipihaan saakka.
Nimisotku
"Virallisesti on niin, että yhtä kaksisiipisten kolmesta alalohkosta kutsutaan suomenkieliseltä nimeltään sääskiksi.
Tähän alalohkoon hyttyset sijoittuvat omana heimonaan eli ne siis kuuluvat sääskiin.
Monin paikoin maatamme sääskellä tarkoitetaan yleiskielessä nimenomaan hyttystä."
Lähde: Juhani Itämies
