Koko kausi tii­viis­sä pa­ke­tis­sa

Pattijoen Urheilijoiden ailahteleva superpesiskausi päättyi 1–2 tappioon. Kauteen mahtui myös ilon aiheita.

Torstai-illan ottelussa näytti pitkään, että superpesiksen päätösottelun sarjapisteet kiinnostavat vain Raahessa vierailulla ollutta Imatran Pallo-Veikkoja. Pattijoen Urheilijat heräsi vasta toisen jakson lopulla pelaamaan.

PattUn herätti Harri Kolehmaisen kunnari, jolla myös Topi Kosonen ehti kotiin. Yhden onnistuneen sisävuoron myötä peliä jatkettiin supervuorossa.

–Peli ei tosiaan jännittänyt. Samalla laski sisäpelin tasoa ja oli jopa surkea ensimmäisellä jaksolla. Toisella vähän parannettiin. Hapen hyvällä läpilyönnillä saatiin jakso, PattUn kakkospelinjohtaja Jari Luoto totesi.

Superissa IPV löi pohjalle yhden juoksun. PattUn yritys jäi vain ajatukseksi ja kausi päättyi 1–2 (0–3, 3–2, 0–1) tappioon.

–Melko vuoristorataa oli tämä kausi, PattUn ykköspalkittu Harri Kolehmainen sanoi.

Imatra-ottelu päätti PattUn superpesiskauden, jota voi luonnehtia varsin ailahtelevaiseksi. Otteluiden välillä oli isoja eroja ja välillä pelin sisälläkin otteet heiluivat laidasta laitaan.

–Pitkin kesää välillä hyvää. Sitten pelien sisällä tuli ulkopelivirhe, joka monesti ratkaisi. Ei auta, jos pelaa 90 prosenttia hyvin ja tulee yksi paha virhe, PattUn pelinjohtaja Juha Karjaluoto sanoi.

PattU haki välillä voimaa unohtamalla pesäpallon kokonaan. Rantalentopallolla lepuutetut mielet toivat makean voiton Sotkamosta, mutta sekään ei nostanut joukkuetta lentoon.

–Pitää miettiä tarkemmin mistä se johtui. Itsekin oletin, että nyt se lähti. Ei ihan uskonut, että olisi noin ailahtelevaa. Jossain vaiheessa pitää istua porukalla alas ja miettiä, että miksi ei saatu parasta irti.

PattUn sarjapaikka varmistui alku-ja loppusarjan taitteessa hyvällä putkella, joka toi useamman voiton. Mahdollisuus jatkaa kautta pudotuspeleillä kaatui muutamaan heikkoon otteluun, jotka veivät tarjolla olleita pisteitä.

Kauden päättyminen ilman jatko-otteluita on PattUn kohdalla harvinaista. Aikaisemmin pudotuspelejä on riittänyt ja viime kaudellakin joukkue pelasi putoamista vastaan.

–Ontto olo kaudesta, kun ei pelata pudotuspelejä. Tähän asti pelattu aina. Jätti nälkää ensi kaudelle, lukkari Topi Kosonen sanoi.

Ailahtelun varjossa PattU pelasi tänä vuonna kuitenkin asteen viime kautta paremmin. Katsomossa ei nyt tarvitse jännittää sarjapaikan puolesta karsinnoissa.

–Parempi kuin viime kausi. Mentiin eteenpäin joukkueena. Nuorilla sisäänajoa ja ovat kehittyneet vuoden verran, Kosonen kertoi.

Nuorista pelaajista tarjottuun mahdollisuuteen tarttui tiukimmin kiinni Tuukka Sarkkinen. Loppukaudesta Sarkkinen oli useampaan otteeseen yhdeksikössäkin.

–Miehissä oli näytönpaikat ja pelasi hyvin, Karjaluoto kehui.

Kosonen kantoi joukkuetta moneen otteeseen. Itä-Lännessäkin pelannut Kosonen ei kuitenkaan omasta mielestä saanut parasta irti.

–Pikkuvaivat kertautuivat ja jalat eivät olleet siinä kunnossa. Toinen oireili ja sitten toinenkin. En haluaisi mennä vammojen taakse, mutta ei saanut olla täydessä kunnossa niin kuin haluaisi ja se tympäsi.

Kun joukkueen eroja kärkeen hakee, niin Topi Kosonen nosti esille etenemisen koko joukkueen osalta.

–Tuntui, että kauttaaltaan oltiin keulajoukkueita perässä pesän välissä. Tulisi helpotusta lyönteihin, kun ei tarvitse aina olla täydellinen lyönti.