Päivä alkaa hyvin kun takana on ihanat unet. Aamu lähtee käyntiin teellä ja tattarihiutaleilla, joita syön jugurtin ja itsepoimittujen marjojen kanssa. Aamulenkit Pattijokivarressa ovat ihania varsinkin kevään tullessa. Tykkään herätä aikaisin.
Olen innostunut ihmisistä ja luonnosta. Lintuja seuraan ja ruokin niitä. Oravaa tosin pitää hätistää välillä pois syömästä lintujen ruokia – siihen tehoaa haukkuminen. Olen myös aivan hulluna valokuvannut luontoa. Aivan sulan luonnon ja eläinten keskellä. Ihmisistä tykkääminen on minulla geeneissä. Reino-isäni oli samanlainen, rohkea keskustelunavaaja.
Kotona käyn ja käännyn. Viihdyn hyvin kotona, kuuntelen paljon musiikkia. Pesuhuoneessa soi ja saunassa soi musiikki. Koti on myös toimisto, jossa teen kaikki yrityksen paperityöt. Useimmiten käyn kotona vain vaihtamassa kamppeita kun olen lähdössä uimaan tai tanssimaan. Kaveri saattaa soittaa, että nyt lähdetään avantoon ja silloin mennään.
Muistan, kun luin Raahen Seudusta, että työpaikkani on vuokrattavana ja Torigrillille saa laittaa tarjouksia. Se oli aikamoinen yllätys, koska olin ostanut yrityksen edeltäjältä. Kaupungille piti laittaa tarjous. Onneksi voitin ja sain jatkaa yrittäjänä.
Lapseni ovat ihania, musikaalisia ja ahkeria, josta olen onnellinen. Toivon, että heillä riittäisi terveyttä.
Tulevaisuudessa toivon voivani viettää enemmän aikaa lasteni kanssa. Työ on vienyt niin paljon aikaa elämästäni.
Ihmisten kohtaaminen antaa minulle hirmu hyvän olon. Olen herkkä juttelemaan ja menemään ihmisten avuksi. Olen kova myös halaamaan.
Olen oppinut, että hiljaakin kerkiää, vaikka tahdon tehdä kaiken aina vauhdilla. Olen myös oppinut, että pitää käyttää sanoja, sanoa, että olet ihana ja pidän sinusta. Pitää avautua ihmisille ja näyttää tunteensa ja ottaa avoimesti ihmisiä vastaan.
Työssäni on rankinta se, että on aina oltava valmis lähtemään kuin partiolainen. Pitää olla vahva yllätyksille. Pitkää pinnaa ja paineensietokykyä tarvitaan.
Olen huolissani lapsistani ja tulevaisuudesta. Kun ikää tulee lisää, mietin millainen maailma on ja miten lapset pärjäävät.
Rakastan luontoa ja hyvää ruokaa. Teen sitä enimmäkseen itse. Olen kaikkiruokainen, mutta varsinkin kaaliruuat ovat suosikkejani. Saatan ottaa kaalikääryleen vaikka kahvipullaksi. Ja kermaa pitää aina olla jääkaapissa valon lisäksi. Sillä pärjää pitkälle.
Elämäni on mennyt nopeasti, mutta sen ovat täyttäneet ihanat ihmiset. Olen rikas ystävistäni, jotka ovat auttaneet jaksamaan – ja lapset.
Nukkumaan mennessä tuuletan makuuhuoneen. Kirja on hyvä rauhoittaja. Pyrin menemään nukkumaan ennen kello 23:a.
Uskon Jumalaan ja siihen, että kaikissa ihmisissä on jotakin hyvää. Ja parempaan huomiseen.
Toivoisin terveyttä. Nivelrikko on pysynyt liikunnalla aisoissa. Toivoisin myös aikaa läheisille ja että saisin vielä nähdä maailmaa.
Tarja Niittykoski
Syntynyt 1955 Haapajärvellä, pappilassa, sunnuntailapsena.
Asuu Pattijoella yksin.
Perheeseen kuuluu kolme lasta, 25,- 30- ja 43-vuotiaat sekä 5 lastenlasta.
Ammatiltaan yrittäjä. Aloitti grillityöntekijänä raahelaisessa Autogrillissä 1975 ja siirtyi saman grillin yrittäjäksi seuraavana vuonna. Nykyään grillin nimi on Torigrilli.
Harrastaa uintia, kuntosalitreeniä, tanssia ja ylipäätään kaikenlaista liikuntaa.
JUTTUSARJA
Juhlistamme Raahen 370-juhlavuotta julkaisemalla haastattelusarjan oikioista raahelaisista. Juttusarjan oikia raahelainen on Raahessa asuva ja elävä henkilö, jonka tarinaa ei ole vielä paikallislehden sivuilla ehditty kertoa. Hänen ei tarvitse olla avojalakanen raahelainen, vaan haluamme kertoa tämän hetken raahelaisuudesta.
