Millainen kipukynnys löytyy brassijalkapalloilija Neymarilta? Vastaus: todella alhainen. Perustan väitteeni maanantai-illan jalkapallon MM-kisojen otteluun, sekä aiempiin havaintoihini. Huippupelaajaa tuntui sattuvan pienikin kosketus, joten ihmetellä sopii, miten hän on pystynyt ottamaan iholleen tatuointeja. Voi sitä kiljumisen ja itkemisen määrää, kun neula on lähestynyt miestä. Saati koskettanut ihoa.
Mutta Neymar on vain yksi esimerkki jalkapallon isosta ongelmasta; filmaamisesta. Jotkut tekevät sen tyylillä, mutta kaikki eivät. Yksi tyylittömimmistä pelleilijöistä on maailman parhaaksi jalkapalloilijaksi usein kutsuttu Cristiano Ronaldo. Mutta hän on myös ollut maineensa vanki. Se maine on tosin itse aiheutettu. Kaikki jalkapallon ystävät lienevät samaa mieltä, että näytteleminen kuuluu muualle kuin jalkapallokentälle. Jotkut tuomarit menevät halpaan, kun pelaaja pistää esitysvaihteen päälle. Jotenkin kummasti se sattuu entistä kipeämpää, kun oma joukkue johtaa. Silloin ei ole kiire nousta nurmelta.
Miten näitä saisi kitkettyä pois? Keltaista korttia ensimmäisestä teatteriesityksestä ja punaista toisesta. Ulosajon uhka vähentäisi kieriskelyn ja oletetun tuskan määrää. Ja samoin kello käyntiin aina kun joku pelaaja jää nurmelle makaamaan. Siitä vaan suoraan se aika normaalin peliajan päälle. Tässä tuomarit ovatkin onnistuneet kohtalaisesti, mutta pääasiassa lisäminuutteja tulee liian vähän.
On toki selvää, että välillä pelaajaa sattuu oikeasti. Mutta hyvän tuomarin pitää pystyä tunnistamaan, missä menee teatterin ja oikean kivun raja.
Vaikka Neymarista puhutaan paljon pahaa, onhan hän taidoiltaan yksi maailman parhaista pelaajista. Ja Brasilia on tällä hetkellä kisojen suurin mestarisuosikki. Kun moni muu ennakkosuosikki on jo pudonnut, pelataan kisojen moraalinen finaali jo välierävaiheessa. Siinä kohtaavat Ranska ja Brasilia. Tai näin sen ainakin pitäisi mennä. Ranskalla on puolivälierissä vastassa Uruguay, joka on porskuttanut kisat toistaiseksi puhtaalla pelillä. Brassien tielle astelee seuraavaksi Belgia, joka meinasi kompastua Japaniin maanantai-iltana. Onneksi ei kompastunut, sillä Belgia pystyy haastamaan sambaajat paljon paremmin.
Toisella puolella kaaviota Kroatia katkaisee isäntämaan lennon puolivälierissä. Oikeastaan on ihan sama, mikä tämän puolen porukoista etenee finaaliin, ei sille ole odotettavissa hopeaa kummempaa. Tai no, olisihan siinä jotakin hienoa, jos kotijoukkue, altavastaaja, Venäjä tekisi ihmeen ja puolustaisi itsensä maailmanmestariksi. Hyökkäävän jalkapallon ystävänä en toivo sitä oikeasti.