Yhä harvempi tyttö ristitään Suomessa Vapuksi, eikä se oikeastaan ole sääli, sillä se, ken on kasteessa saanut nimen Vappu, joutuu elämänsä aikana kuulemaan paljon huonoja puujalkavitsejä.
Vaikka Facebookista olen huomannut, että Intiassa asuu ainakin yksi Vappu-niminen mies, ulkomailla Vappu-nimi ei tule koskaan menestymään, sen verran outo se on ääntää. Kerran jossain englantia puhuvassa maassa minua kutsuttiin näin: vii-ei-pii-pii-juu. Sehän on Vappu englanniksi tavattuna.
Puurot ja vellit ovat menneet joskus sekaisin, sillä Saksassa vappuyö tunnetaan noitien ja taikuuden yönä, kun meillä päin trullit ovat perinteisesti lentäneet pääsiäisen aikaan.
Kuten kutakuinkin kaikki hyvät asiat, myös Vappu-nimi on tullut Suomeen Ruotsista. Se on suomennos ruotsalaisesta nimestä Valborg, mikä juontuu germaanisista nimistä Walburga ja Walburg.
Tuskinpa monella on harmainta aavistustakaan siitä, että kun tippaleipää kastetaan simaan ja lähdetään marssimaan serpentiinit kaulassa ja valkolakit kutreilla raitille, juhlitaan oikeastaan keskiaikaista pyhimystä Walburgia. Hänestä voi löytää sädekehäisen kuvan wikipediasta. Näköisyys ei ole taattu, koska kuva on tehty noin 700 vuotta hänen kuolemansa jälkeen.
700-luvulla elänyt Walburg, jonka jotkut väittävät olleen pyhimyskuningas Rikhardin tytär, on matkallaan Englannista Saksaan rukoillut merihädässä laivan kannella polvillaan. Laiva ja sen miehistö pelastuivat myrskystä, minkä takia paavi ylensi tämän urhoollisen naisen merimiesten suojelupyhimykseksi – tosin vasta noin sata vuotta hänen kuolemansa jälkeen.
Walburg teki lukuisia ihmeitä luostarin abbedissana ollessaan. Häntä on pidetty katolisissa maissa pyhimyksenä, joka suojelee sairauksia, raivotautia, nälänhätää ja katoa vastaan. Hän on sairaiden, vastasynnyttäneiden ja maanviljelijöiden suojelija. Hänen tiedetään tunteneen parantavia kasveja. Hän on myös ruttotautisten suojeluspyhimys, mistä syystä kokkoja on poltettu vapunpäivän aikaan.
Kalenteriin Walburg ja sitä myöten Vappu päätyivät toukokuun 1. päivän kohdalle siksi, että tuona kevätpäivänä vuonna 870 Walburgin satavuotiaat luut siirrettiin Eichstättin Pyhän ristin kirkkoon, joka on nykyään Pyhän Walburgin benediktiiniläisluostari.
Luidensiirto- ja pyhityspäivästä tuli pyhimys Walburgin muistopäivä, sillä hänen syntymäpäiväänsä ei tunneta.
Kaikkien vapunviettäjien kannattaisikin suunnata vappuna matkansa kulta-valkoiseen Pyhän Walburgin luostarikirkkoon Baijerin osavaltiossa eikä kantakapakkaan niin kuin meillä on tapana.