Suomalaisten nuorten päihteiden käyttö on tutkimusten mukaan vähentynyt. Valistus on toiminut tai sitten vain asenne kännäämisen suhteen on muuttunut. Lärvit ei olekaan enää cool.Kouluterveyskyselyn mukaan vähintään kerran kuukaudessa tosi humalassa on ollut 10-28 prosenttia. Yläkouluikäisillä kymmenen prosentin pinnassa. Lukiolaisilla vajaa kaksikymmentä ja ammatillisissa oppilaitoksissa vajaa kolmekymmentä.
Sattumalta törmäsin vajaan vuoden vanhaan YLEn uutiseen Islannin ihmeestä. Mielikuva kännäävästä islantilaisesta on yhtä vahva kuin kotimaisistakin perskänneistä. Olin väärässä.
Islannin ihmeessä on kahdenkymmenen vuoden aikana 15-16-vuotiaiden nuorten kuukauden aikana humalassa olleiden määrä oli pudonnut 42 prosentista kuuteen. Tupakan polttelijat ja huumeiden kokeilijoiden määrä oli pudonnut toiselta kymmeneltä viiteen prosenttiin.
Ihmeen takana on muutama temppu, jotka eivät sinänsä ole ihmeitä. 13-16-vuotiailla nuorilla on talvella kotiintuloaikana kello 22 ja kesällä 24. Sitä myös valvotaan koko kylän voimin. Suurin temppu on kuitenkin mielenkiintoisen tekemisen tarjoaminen. Ei yritetä muuttaa yksilöä, vaan muutetaan kaikkien elinympäristö ja olosuhteita. Yritin etsiä asiasta lisää tietoa ja löytyyhän sitä Maaseudun Tulevaisuuden artikkelista. Islantilaisnuorille ja -lapsille on tarjolla 571 erilaista aktiviteettia. Harrastukset on sijoitettu heti koulupäivän jälkeen. Pienimpiä kuskataan busseilla liikuntapaikoille.
Ilmaista? Ei tietenkään. Islannissa peritään kaikilta harrastusveroa, jonka kautta jokainen 6-18-vuotias saa vuodessa 400 euroa käyttöönsä kahta harrastusta varten. Siis lisää veroja? Ei hyvää päivää taas. Ei kai tuollainen kannata?
Kyllä kannattaa. Yleinen turvallisuus paranee ja säästöjä on Islannissa syntynyt esimerkiksi päihdekuntoutuskeskusten sulkemisella. Väittäisin, että Islannissa tulee olemaan myös vähemmän istumisen kautta syntyviä ongelmia ja liikapainokaan ei varmaan muodostu pohjaksi kakkostyypin diabetekselle. Prosentit ovat hauskoja. Islannin mallilla 99 prosenttia lapsista harrastaa jotain tarjolla olevaa harrastusta. Tällaisen mallin toteutuminen vaatii valtavan kulttuurin muutoksen. Kun vastaat, että se ei ole mahdollista, niin juuri sen takia kulttuurin on muututtava. Raahessa ollaan menossa samaan suuntaan. Keinot ehkä eivät ole samoja, mutta matalan kynnyksen harrastustoimintaa on tulossa tarjolle.
Kulttuuri muuttuu vain teoilla. Ei puheilla. Olen mukana ideoimassa ja meitä on enemmän kuin kaksi. Saat tulla mukaan, jos haluat.
