Pyhäjoen Saaren koulun ja lukion henkilökunta ja oppilaat ovat totutelleet väistötiloihin ja muihinkin poikkeusjärjestelyihin alkaneen syyslukukauden ajan. Henkilökunnan kanssa tontilla liikutaan vain rajatuilla alueilla.
Koulun uusi rehtori Johanna Tupila sanoo, että hyvällä suunnittelulla ja yhteisten pelisääntöjen noudattamisella arki on saatu sujumaan.
– Kun koulu alkoi, olivat opettajat kaikki innolla siirtämässä huonekaluja ja muita kalusteita. Kulkureitit merkattiin keltaisella nauhalla.
Tilanahtaus helpottuu, kun kolme luokkaa muuttaa juuri valmistuneeseen lukion laajennussiipeen ja yksi erityisopetuksen ryhmä Pirttikosken koululle.
Tupila pohtii, että hänelle työ Saaren koululla on unelmapaikka, kun pääsee mukaan suunnittelemaan uutta koulua.
– Toivon mukaan mieheni saa töitä ydinvoimala-alueelta, niin myös hän pääsee muuttamaan perässä tänne Ilmajoelta, hän kertoo.
Konttikoulua ei kontiksi sisätiloissa tunnista. Cramon viipaleista koottu koulu täyttää kaikki koulun yleiset vaatimukset. Tiloissa liikutaan ilman ulkokenkiä, äänieristys on hyvä ja tilat toimivat. Tosin ahtaus vaivaa etenkin musiikin ja biologian luokissa, joissa soittimet ja muut opetusvälineet tarvitsevat omat tilansa. Vanhoista tiloista ovat käytössä ainoastaan teknisentyön siipi, muita panee matalaksi purku-urakkaa hoitava E. Majava.
Välituntipihaa on laajennettu Tötterön kallion suuntaan. Koulualueelta on jo purettu vanha opettajien rivitalo ja lukionakin toiminut rakennus. Ruokalakontin paikalta sai väistyä yksi kunnan rivitaloista.
Tupanen kertoo, että huonosta sisäilmasta kärsineen koulun kalusteita otettiin käyttöön vain kovia materiaaleja desinfioinnin jälkeen. Kaikki kirjat otsonoitiin, ennen kuin niitä tuotiin uusiin tiloihin.
Puhdas sisäilma onkin asia, josta koulunväki nauttii nyt eniten.
– Oppilashuollon kannalta koululla on sikälikin erinomainen tilanne, sillä kaikki virasto on saatu täytettyä koulupsykologia myöten.
17 esikouluista syö omenaa. Opettaja Riitta Muurinen on tuonut niitä kotoaan. Nykyisin, siis opettajat tuovat oppilaille omenoita, eikä päin vastoin.
– Emme valita mistään, naurahtaa Muurinen. Ikkunoista näkyvät marjoja täynnä olevan pihlajat ja koulunsa aloittavat ovat täynnä intoa. Into ei ole haihtunut ekaluokallakaan, jossa Elsa Salmela kertoo, että parasta koulussa on musiikki ja se, että hän pääsi kuoroon.
Tupila kierrättää läpi väistötilojen. Luokat ovat toistensa kopioita tai peilikuvia. Muunneltavuus on pientä, mutta sekin aiotaan kestää.
Antti Juntusen biologian luokassa älypuhelimet ovat parkissa luokan edessä ja sienet esillä sivupöydillä.
Musiikkiluokassa lukiolaiset purkavat tuntojaan Messustressibluesiin, joka alkaa Riikka Suni-Lajusen opettamana sujua jo jammaavasti.
Lukion laajennussiivessä rehtori Tauno Rajaniemi iloitsee siitä, että nyt ensimmäistä kertaa ylioppilaskirjoituksiin on rauhalliset ja omat tilat. Lokakuun alussa lukiosiipeen muuttavat Saaren koulun äidinkielen, historian ja uskonnon sekä englanninkielen opetus.
Lukiossakin on ahdasta, sillä oppilasmäärä on paisunut.
– Viisi vuotta sitten meillä oli 58 oppilasta yhteensä, nyt jo ykkösiä on saman verran ja oppilaita 130.
Saaren koulu
Väistötilat toimivat neljässä kontissa ja kirjastossa, josta päästään kohta uuteen lukiosiipeen.
Saaren koululla on oppilaita 253
Lukiossa on oppilaita 130
Opettajia ja muuta henkilökuntaa on yhteensä noin 50
Uuden Saaren koulun suunnitelmia esitellään lukion uudella puolella Pyhäjoen messuilla 21.9.2019.
Lukion uuden siiven suunnittelusta vanhaan lukioon sopivaksi on vastannut arkkitehti Heli Kittilä.
Kun aloitin koulun 1967 Kirkonkylän uusi keskuskoulu tuntui ekaluokkalaisesta valtavalta. 1963 valmistunut koulu tuoksui edelleen uudelta. Röningin pariskunta Kirsti ja Jaakko pitivät huolta siitä, että piha oli siisti, rännit kunnossa ja käytävät puhtaat.
Kansakoulussa laulettiin enimmäkseen virsiä. Joukko-oppiakin opiskeltiin, vaikka kukaan ei ymmärrä enää miksi.
Kansakoulukäytävän toisessa päässä oli kansalaiskoulu ja toisella käytävällä keskikoululaiset. Kansakoulua kävin kuusi vuotta ja sitten jatkoin Pyhäjoen-Merijärven kunnallisessa keskikoulussa.
Keskikoulussa yllättävintä oli, kun Viklundin Marja-Leena pani soimaan Beatlesia englannintunnilla, ja kun äidinkielen tunnilla sai jutella Voutilaisen Aulikin, nykyisin Eerikäinen, kanssa teatterista ja elokuvista. Vuotta nuoremmat tulivat peruskouluun ja jättivät sen viimeisten keskikoululaisten kanssa yhtä aikaa.
Teinikunta piti parit hipat, vaikka opettajien valvojiksi saaminen oli vaivaloista. Minut valittiin edustajaksi Teiniliiton pahasti politisoituneeisiin liittokokouksiin. Sieltä kasvoi suuria poliitikkoja. Minusta tuli toimittaja, vaikka rehtori olikin huutanut minulle, että neiti Viirret, sinusta ei koskaan tule yhtään mitään.
Näistä lapsista tulee vaikka mitä. Konttikouluvierailulla pikkukoululainen tarttui käteeni, katsoi silmiin ja toivotteli: "Hyvää jatkoa vain sinullekin!" Taas tuli koulussa itku silmään, tosin eri syystä kuin rehtorin puhuttelussa.