Ko­ril­li­nen kikkoja si­säi­sen kir­joit­ta­jan he­rät­te­lyyn

Kirjoittajan kannattaa lukea paljon erilaisia tekstejä, kirjoittajaohjaaja Pirkko Böhm-Sallamo vinkkaa.

Kirjoittajaohjaaja Pirkko Böhm-Sallamo kannustaa, että jokaisesta löytyy uniikki kirjoittaja. Joillain kirjoittaja on täysillä mukana arjessa ja juhlassa. Osan kirjoittaja uinuu piilossa ja sen herättely vaatii hieman kikkoja.

–Oivallus on, ettei tekstiä tarvitse odottaa aina vuosia. Mikä tahansa tunne tai aisti voi laukaista kirjoittamaan ja auttaa saamaan tekstin sisimmästä ulos. Ei ole merkitystä, syntyykö teksti tajunnanvirralla vai onko se valmiiksi riimitettyä. Olennaisinta on se, että tekstiä syntyy sekä se, että luottaa omaan tunneilmaisuun, Böhm-Sallamo pohjustaa.

Nainen tietää mistä puhuu, sillä hän opastaa kirjoittajia ja kirjoittamisesta kiinnostuneita kymmenellä paikkakunnilla ympäri vuoden. Tuttu tilanne kursseilta sekin, että kurssilainen kertoo lähteneensä mukaan mielenkiinnosta, mutta haluaa pysytellä kuunteluoppilaana, paperista ja kynistä vapaana.

–Yhtäkkiä hän huomaa kirjoittavansa ja on hämmästynyt, että minultahan syntyy tällaista tekstiä.

Jos aistit ja tunnetilat laukaisevat tekstin esiin, on olosuhteilla oma merkityksensä. Siinä missä toinen haluaa vetäytyä kirjoittamaan ylhäiseen yksinäisyyteen, toinen saa paperille tekstiä taustahälystä välittämättä.

Paikan merkitystä ei voi unohtaa. Böhm-Sallamon yksi vuosittaisista vakioista on runokurssin järjestäminen Vihannin Vesihelmiviikolla. Kurssin vakiopaikaksi on muotoutunut tunnelmallinen Villa Saara eli Saarankantti, jonka miljöön kirjoittajaohjaaja hyödyntää kurssilla. Böhm-Sallamo arvostaakin työtä, jota Vihannin Kotiseutuyhdistys on tehnyt entisöimällä ja kunnostamalla rakennuksia Vihantiin.

Kotiseutusi kuva sanoiksi -runokurssi houkutteli Saarankanttiin viikonvaihteessa 15 kirjoittajaa. Ohjaajan repertuaariin ei kuulu istuttaa kurssilaisia tiiviisti pöydän ääressä kirjoittamassa. Paperi ja kynä seuraavat sinne minne menee kirjoittajakin.

Saarankantissa jalkauduttiin pihamaalle, kivuttiin yläkertaan ja kurkisteltiin huoneisiin, yksityiskohtia etsien ja sopiva aihe paperille tallettaen. Oman aiheen saivat kirjoittajille tärkeä ihminen ja yksityiskohta, joista tehtiin omat tekstit.

–Kurssin tavoite on nähdä kotiseutu uudella, tuoreella tavalla. Lainaan Merijärveltä kotoisin olevan päätoimittaja Sauli Pahkasalon pääkirjoitusta, jossa hän kirjoittaa, että kotiseutujuhlat eivät suinkaan ole jäänne menneestä. Parhaimmillaan ne terapoivat, luovat yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vahvistavat yhdessä tekemistä. Ne antava vettä juurille, Böhm-Sallamo oivalluttaa.

Kurssimetodeihin kuuluu se, että tekstit käydään läpi yhdessä. Kirjoittaja lukee tekstin, sitä ei palastella eikä läpikäydä, vaan seuraava kirjoittaja jatkaa tekstinsä kanssa.

–On kiehtovaa, kun eri-ikäiset kirjoittajat istahtavat tekstien kanssa saman pöydän ääreen. Jokainen kokee tekstin ja kuulemansa omalla tavallaan, omasta näkökulmasta ja elämänkokemuksesta käsin. Jos joku, niin se on rikkautta. Sama aihe synnyttää eri kirjoittajilla erilaisia tekstejä, joita kuunnellessa on upeaa oivaltaa, miten monenlaisia tulkintoja aiheet herättävät.

Tekstien luettamisella ohjaaja haluaa lisätä esiintymiskokemusta. Hän iloitsee siitä, että moni kurssilaisista on rohkaistunut esiintymään enemmänkin yleisön edessä ja esittämään myös omia tekstejä.