Kou­lu­lais­ten ruoka val­mis­te­taan pää­asias­sa ko­ti­mai­sis­ta raa­ka-ai­neis­ta – lä­hi­ruo­kaa­kin käy­te­tään

Raahen kaupungin ateriapalveluiden valmistama ruoka maistuu myös palvelupäällikkö Riitta Pekkalalle.

Raahen kaupungin ateriapalvelut valmistavat päivittäin tuhansia ruoka-annoksia. Raaka-aineitakin käsitellään tuhansia kiloja. Raaka-aiheista suurin osa on kotimaisia.

–Lähtökohtaisesti kaikki, mikä vain voi, tulee Suomesta. Ulkomailta tulee esimerkiksi hedelmiä ja hedelmäsäilykkeitä, mutta niiden osuus on hyvin pieni, Raahen ateria- ja puhtauspalveluiden palvelupäällikkö Riitta Pekkala kertoo.

Raahen kaupunki hankkii raaka-aineensa Kuntahankintojen sopimuksen kautta. Kuntahankinnat kilpailuttaa raaka-aineiden toimittajia yhteisesti kaikille sopimuksessa mukana oleville kunnille ja palveluiden tuottajat voivat valita listoilta mieluisimmat.

Pekkala sanoo, että Kuntahankintojen kriteerit raaka-aineiden toimittajille takaavat sen, että ruoka on turvallista.

–Raaka-aineet pitää pystyä nykyaikana jäljittämään. Kuntahankintojen kautta tilatuissa raaka-aineissa ruoan alkuperä on jäljitettävissä ja näkyvillä meillekin.

Pekkala muistuttaa, että tärkeää raaka-ainehankinnoissa ovat myös ravitsemuskriteerit, jotka on täytettävä. Muun muassa rasvaa, suolaa ja lisäaineita koskevat reunaehdot tulee täyttää.

Raahen ateriapalvelut käyttävät myös lähiruokaa niin paljon kuin se on mahdollista. Läheltä tulevat perunat, juurekset, vihannekset ja leipomotuotteet. Nämä hankinnat hoidetaan itse kilpailuttamalla.

–Me hyödynnämme muun muassa Arvolan puutarhaa, ja kaalinkasvattajakin löytyy läheltä, Pekkala paljastaa.

Ateriapalveluiden raaka-aineet tulee kilpailuttaa hankintalain mukaisissa raameissa. Tämä on tuottanut haasteita etenkin lähiruoan kanssa joillain paikkakunnilla. Esimerkiksi Porvoossa lähiruoan osuus on romahtanut uuden hankintalain myötä. Yle kertoi tiistaina, että pieleen mennyt kilpailutus on vienyt paikalliset perunat porvoolaisten koululaisten lautasilta.

Hankintalaissa ruokaa ei voidakaan kilpailuttaa lähiruoka-kriteerillä. Lähiruokaa voi kuitenkin saada, kun kriteerinä on esimeriksi aikaväli, millä raaka-aineet on tilaajalle toimitettava. Hankintakriteereissä voidaan esimerkiksi määritellä, että juurekset pitää toimittaa tilaajalle käsittelyn jälkeen yhdessä päivässä.

–Meillä hankintalakia ei ole koettu ongelmaksi ollenkaan. Tietyt kriteerit pitää vaan pystyä huomioimaan, että lähiruoan saaminen mahdollistuu, Pekkala toteaa.

Maitovalmisteet, kananmunat ja lihakin voisivat olla lähiruokaa. Pekkala huomauttaa, että meidän alueellamme tuottajia ei ole kuitenkaan tarpeeksi tai tuottajilla ei ole tarvittavia resursseja, sillä ateriapalveluiden tarvitsemat raaka-ainemäärät ovat todella suuria. Raaka-aineiden pitää myös olla tietyllä tavalla esikäsiteltyjä. Esimerkiksi multaisia juureksia ei ateriapalveluissa käsitellä.

–Meidän alueemme on enemmänkin tällainen teollisuusalue. Meillä ruoantuotantoa ei ole samalla tavalla kuin vaikka Seinäjoella, jossa läheltä saadaan paljon enemmän raaka-aineita ja iso osa työllisyydestäkin on rakentunut ruoantuotannon ympärille.

Kouluruoan tai päiväkotiruoan raaka-aineista, niiden kotimaisuusasteista tai lähiruoasta, tulee kysymyksiä silloin tällöin. Pekkala sanoo, että eniten yhteydenottoja tulee, kun ruokaan liittyvät kohut nousevat uutisiin.

Pekkala muistuttaa, että Raahessa ateriapalvelut tuottavat ruokaa vastuullisesti. Ruoan puhtaudesta ja turvallisuudesta pidetään hyvä huoli monessa vaiheessa – jo hankintoja tehdessä.

–Ruoka on keskeinen osa jokaisen hyvinvointia. Meillä ruoka on terveellistä ja monipuolista. Maut ja värit on tarkkaan mietitty. Ei siellä kotikeittiöissä ehditä sisältöjä yhtä tarkkaan miettimään. Tosi asia on, että sitä ruokaa valmistavat ammattilaiset.