Viime syksynä Kummatin koululle tehty kuntotutkimus paljasti, että rakennus kärsii monin paikoin mikrobivaurioista ja sen lvi-tekniikassa ja rakenteissa on lukuisia ongelmia.
Sadevesien ohjaamisessa on ollut puutteita. Vuosikymmenten aikana sadevesi on tullut rakenteisiin seinistä ja katosta. Tutkimuksessa mikrobivaurioita löytyi muun muassa yläpohjan mineraalivillasta.
Raportista selviää myös muun muassa, että rakennuksen ulkoseinät eivät ole kosteusteknisesti toimivia. Vuonna 1978 valmistuneen vanhan osan ulkoseinärakenteissa on selkeitä mikrobivaurioita.
Käytännössä seinät ovat niin huonossa kunnossa, että niitä ei kannata korjata, vaan ne pitäisi uusia kokonaan.
– Kustannusmielessä voi pohtia, kannattaako rakennusta korjata vai tehdä uusi, talonsuunnitteluinsinööri Satu Kaipio Raahen kaupungin teknisestä keskuksesta sanoo.
Tekninen keskus ei ole vielä tehnyt laskelmia peruskorjauksen kustannuksista, mutta todennäköisesti korjaaminen tulisi maksamaan yli 80 prosenttia uuden rakentamisen hinnasta.
Tutkimukset tehtiin lokakuussa, jolloin koulun vanhalle ja uudelle puolelle tehtiin kaikkiaan 12 rakenneavausta ja otettiin 25 näytettä. Kuntotutkimusta käsiteltiin rakennetun ympäristön lautakunnassa joulukuussa. Koulun henkilökunnalle kuntotutkimuksen tuloksia esiteltiin maanantaina. Oppilaiden vanhemmille tiedotetaan kuntoraportista erikseen.
Aikaisemmin tällä vuosikymmenellä tehdyssä kuntotutkimuksessa kaikki mitattavat arvot olivat normaaleissa rajoissa, Koivuluodon koulun rehtori Olli Kaisto sanoo.
– Rakennus on elinkaarensa päässä. Vanha Antinkankaan koulu oli samoihin aikoihin rakennettu. Nyt siinä on Antinkankaan monitoimitalo, Kaisto sanoo.
Kummatin koulu on rakennettu 1970- ja 80-luvuille ominaiseen tyyliin, eli siinä on esimerkiksi matala kivijalka. Tasakatto on muutettu myöhemmin harjakatoksi. Vesi on tullut katosta läpi joihinkin luokkiin ja käytäville myös kattoremontin jälkeen.
Seuraavaksi on vuorossa henkilökunnalle ja oppilaille tehtävä oirekysely. Kyselylomakkeet lähetetään tällä viikolla.
Kaisto sanoo, että ensimmäiseksi odotetaan oirekyselyn tuloksia. Kaipio sanoo, että nyt halutaan selvittää, ovatko oireet sellaisia, että niitä helpottamaan tiloihin pitää hankkia ilmanpuhdistimia.
Kaiston mukaan osa henkilökunnasta on oireillut enemmän ja osa vähemmän. Hänen mukaansa oireiden syihin on pyritty tarttumaan. Hän toteaa, että ilmanpuhdistimista on saatu hyviä kokemuksia muun muassa Pattasten koululta.
Aina ilmanpuhdistimien kaltaiset keinot eivät kuitenkaan riitä. Esimerkiksi Pattasten päiväkodissa tilannetta ei saatu korjattua ilmanpuhdistimilla ja päiväkoti piti lopulta sulkea kokonaan.
Kaipio ja Kaisto sanovat, että tilanteen etenemisestä kerrotaan henkilökunnalle ja oppilaiden vanhemmille aina sitä mukaa kuin uutta tietoa tulee. Tiedotustilaisuuksia pidetään niin paljon, että kaikki saavat vastaukset mieltä vaivaaviin kysymyksiin.
Jos muut toimenpiteet eivät tehoa, tarvittaessa myös väistötiloihin siirtyminen on mahdollista. Kaipio sanoo, että mahdollisia tiloja on jo alettu kartoittaa.
– Kaikkia vaihtoehtoja tullaan miettimään.
Kummatin koulu
Edellinen kuntotutkimus on tehty huhtikuussa 2014. Siinä tarpeellisiksi todetut korjaukset tehtiin kesän 2015 aikana.
Homekoiratutkimus tehtiin toukokuussa 2016. Siinä ei tullut esiin hälyttäviä tuloksia.
Terveysviranomaisten valvontasuunnitelman mukainen tarkastus tehty lokakuussa 2016.
Tätä aiemmin tehtyjä korjauksia on muun muassa eristeiden ja tuulensuojalevyjen poistaminen ja ikkunoiden tiivistäminen.
