Pattijoen lähidemokratia-illassa vastauksia vaadittiin kaupungin virkamiehiltä etenkin koulu- ja katuasioista. Jokelan koulun ahtaus ja tulevaisuus sekä myös Pattasten koulun sisäilmaremontti olivat herättäneet kysymyksiä. Lisäksi pattijokisia on huolettanut Jokelan kevyen liikenteen väylän puuttuminen ja monet muutkin pyörätiet, veto-ojien huono kunto, mopoilijoiden aiheuttamat häiriöt ja roskakorien puute. Keskustelua käytiin myös kaavoittamisesta, uudesta Pyhtilän alueesta ja melun torjunnasta ja katuvaloista.
Pattijokisten kysymyksiin olivat vastaamassa opetus- ja kasvatusjohtaja Lucina Hänninen ja tekninen johtaja Pasi Alatalo.
Hännisen mukaan tarkoitus on, että Jokelan koulun toiminta jatkuu samalla tontilla.
Alatalon mukaan Jokelan koulun kuntoarvio on tehty, ja jatkossa päätetään laajennetaanko entistä vai rakennetaanko uudisrakennus.
Katuvalaistusta uusitaan sitä mukaa, kun varoja on. Ensimmäisenä on uusittava elohopealamput.
Uutta yhteyttä kaivattiin Mansikkakarintien ja Isoholmin välille, jotta liikenne jakautuisi tasaisemmin. Pyhtilän teiden rakentaminen on jo liikenneongelmia helpottanut.
Alatalo ja Hänninen joutuivat moneen kertaan toteamaan, että rahaa vaativat hankkeet ovat viimekädessä valtuuston käsissä. Yleiset tiet taas kuuluvat Elyn vastuualueeseen. Monet asiat ovat vailla myös työntekijää. Alatalon mukaan roskakorien tyhjennys ja huoltaminen ovat homma, jossa erillistä henkilöä ei ole. Moporalliin on puututtu ratsaamalla mopoja. Myös mopopaja on tulossa.
Demokratiahallitus on kiertänyt pitämässä eri kylillä iltoja, joissa alueen asioista on voinut saada tietoa. Virkamiehet ovat valmistelleet vastauksia etukäteen lähetettyihin kysymyksiin.
Keskustan alueen ilta on vielä pitämättä. Se on 22. marraskuuta Antinkankaan uudella koululla.
Lähidemokratiahanke saa myös uuden kanavan käyttöönsä ensi viikolla, kun Raahen kaupungin nettisivut uusitaan.
Lähidemokratiahallituksen esittelijän, Ritva Mattilan mukaan nettisivuille on suunniteltu myös palautekanavaa kylien asioille.
– Myös kylät pääsevät paremmin esille, hän kertoo.
Mattilan mukaan kyläilloissa on noussut esiin aina alueille tärkeitä asioita, sekä pieniä, että isoja.
– Kyllä näillä keskusteluilla on myös merkitystä, kun ihmiset pääsevät kertomaan suoraan viranhaltijoille, hän uskoo.
Mattilan mukaan lähidemokratiahallituksen toimintamalli kehittyy kaiken aikaa. Tärkein asia on hänen mukaansa juuri vuorovaikutuksen lisääminen ja kehittäminen asukkaiden, päättäjien ja virkamiesten kesken.
Vihantilainen hallituksen jäsen Merja Junnila kaipasi parempaa tiedottamista kylien suuntaan. Hänen mukaansa monet päätettävät asiat saattavat tulla kylille aivan yllätyksenä. Hänen mukaansa näyttää siltä, että kylien palveluita enemmänkin napsitaan pois, kuin tuodaan lisää.
Saloistelainen Anne-Mari Orava sanoi, että jos asia toimii hyvin jollakin kylällä, sen toimintamallin voisi monistaa myös muille kylille.
Lähi-demokratia
Raahen lähidemokratiahallituksen jäsenet on valittu koulupiireittäin vaaleilla kaudeksi 2016-2019.
Jäsenet: Jani Niemelä ja Johanna Pistemaa (Pattijoki), Eero Keskitalo ja Merja Junnila (Vihanti), Mira Martin ja Anne-Mari Orava (Saloinen), Pertti Vuori, Mikko Jaakkola ja puheenjohtaja Elina Romppainen (Raahe).
Kaupunginhallituksen edustajaksi on valittu Joni Lackström. Sihteerinä toimii Raahe-opiston rehtori Ritva Mattila.
Raahen lähidemokratiatyö sai alkunsa Sofy-projektista vuonna 1989.
Sittemmin lähidemokratia-asiaa on pidetty yllä mm. Raahen kylien lähidemokratiahankkeessa ja Kuntaliiton organisoimassa Kuntalaiset keskiöön -hankkeessa, jossa Raahe on ollut mukana.
Uusi toiminta hakee vielä mallia ja vaikutuskanavia.
Kyläillat ovat olleet tämän vuoden teemana.
Raahen keskustan asukkaita kuullaan Antinkankaan koululla 22.11.
