Öljysatamankadun ja Ristikarinkadun risteyksessä kohoava metsäinen kumpare kätkee sisäänsä melkoisen historiallisen arvoituksen.
Siellä korkeiden haapojen ja pienten kuusien keskellä seisoo jykevä kivipaasi, johon on kaiverrettu järkkymättömän näköisesti "SALON KIRKKO 1249".
Raahelainen Markku Mikkola löysi Ristikarin mystisen muistokiven kymmenkunta vuotta sitten.
–Olin Rautaruukilla töissä ja tutkin työni puolesta turvallista kevyenliikenteen väylää. Sitä kartoittaessani näin tämän, Markku kertoo.
Markku vinkkasi kivestä toimituksellemme siksi, että hänen mielestään kiven ympäristöä olisi raivattava, että kivi saataisiin paremmin näkyviin.
Jos kivi onkin joillekin tuntematon, pysyy se jatkossakin sellaisena, jos metsikkö saa rauhassa tihentyä sen ympärillä.
Markku innostui itsekin tutkimaan netistä, mitä kaikkea noilta ajoilta on löydettävissä.
–Ne, mitä itse aiheesta löysin, ovat aika ainutlaatuisia juttuja.
Harmillista, että tänä huipputeknologian aikana ei voi ottaa yhteyttä 1200-luvulla eläneisiin, saatikka päästä jotenkin näkemään miltä Raahen rannikko on kiven osoittaman vuosiluvun aikoihin näyttänyt.
Kun Salon kappeliseurakunnan historiaa alkaa tutkia, tulee vastaan sekä oikeaa, että vääräksi todistettua tietoa. Ja lähteitä on paljon.
Raahen museonjohtaja Eija Turunen selvitteli asiaa ja löysi kiven osoittaman vuosiluvun Kruununmakasiinimuseon keskiaikaosastolle viisi vuotta sitten tekemästään materiaalista.
–Raahen ja Saloisten kirkkoherrana 1757–73 toiminut Thomas Stenbäck kertoo historiikissaan näin: "Tämä pitäjä (siis Salo) on ollut koko Pohjanmaan pohjoisen osan emäkirkko Paltamosta aina Kalajoelle saakka. Ensimmäinen jako tapahtui Salon ja Pietarsaaren välillä vuonna 1249.", Turunen kertoo.
Tätä tietoa toiset tutkijat eivät kuitenkaan ole kovinkaan levitelleet eli ilmeisesti tuota Stenbäckin ilmoittamaa jakoa ei ole pystytty todistamaan.
Fakta, johon uskotaan on, että Salon seurakunta on perustettu 1329. Tämä tieto perustuu Ruotsin ja Norjan kuninkaan Maunu Eerikinpojan 23.8.1329 päivättyyn kymmenyskirjeeseen.
–Se tosin on 1470-luvulla tekaistu väärennös. Tuossa kymmenyskirjeessä Salon asukkaita kehotetaan maksamaan kymmenykset kirkolle muiden kristittyjen tapaan eli antaa olettaa, että kyseessä on vakiintunut tapa – siis kirkko olemassa.
Saloisten kirkkoherra Kauko U. I. Kärkkäinen antoi Kalevalle haastattelun vuonna 1958 ja kertoi Saloisten seurakunnan perustetun Pähkinäsaaren rauhan jälkeen v. 1323, mutta vanhoissa asiakirjoissa se mainitaan toimivana kirkkoherrakuntana vasta 1329.
Samassa asiakirjassa mainitaan myös Kemin kirkkoherrakunta, mutta eräät tutkijat ovat sitä mieltä, että Saloinen on perustettu vähän aikaisemmin kuin Kemi ja on näin ollen vanhin Oulun hiippakunnan emäseurakunta.
–Aivan näihin aikoihin asti on ollut yleisenä käsityksenä vanhan perimätiedon mukaan, että Saloisten ensimmäinen kirkko olisi sijannut Ristikarissa, mutta professori Lars Pettersson, on tullut siihen tulokseen, että tämä ei pidä paikkaansa siitä yksinkertaisesta syystä, että silloin, kun Saloisten kirkkoherrakunta perustettiin, ei Ristikaria ollut olemassakaan, Kärkkäinen sanoi haastattelussa.
Tästä päästään maankohoamisilmiöön. Oliko Ristikari vielä veden alla vuonna 1249?
Ensimmäinen Salon kirkko on museonjohtaja Turusen tietojen mukaan rakennettu jo 1320-luvulla saarelle, siis Kirkkoluodolle.
Venäläiset polttivat sen 1496 ja Sten Suuren käskystä rakennettiin heti uusi. Tämä kirkko siirrettiin 1622 mantereelle, nykyisen kirkon tienoille, jossa se seisoi kunnes paloi loppiaisena 1930.
–Tuo Ristikari oli siis vielä vasta nousemassa veden alta. Salon satama siirrettiin Ristikarille tai sen tienoilla 1500-luvun alkupuolella, kun vanha satamapaikka Kirkkoluodon ja Salon kylän välillä alkoi olla liian matala. Ristikarille rakennettiin hirsinen kappeli tai muu kirkollinen rakennus 1540-luvulla. Varsinainen kirkko oli myös käytössä, Turunen kertoo.
Ristikarin kappeli tai rukoushuone siirrettiin sitten vasta perustetun Salon kaupungin eli myöhemmän Raahen ensimmäiseksi kirkolliseksi rakennukseksi 1649 jälkeen. Se oli käytössä kunnes oikea kirkko valmistui 1655. Vanha rukoushuone palveli sittemmin tulli- ja pakkahuoneena, Turunen jatkaa.
Lisää aiheesta löytyy Kruununmakasiinimuseon alakerran videosta, jossa on hyödynnetty geologian laitoksen tekemää maannousemaesitystä.
–Siinä näkyy oivallisen havainnollisesti, miltä täälläpäin on näyttänyt vuonna 1280, kun Ristikarin ensimmäinen kikkare nousi vedenpinnan yläpuolelle ja Kirkkoluoto oli jo niin korkealla, että sinne pystyttiin rakentamaan pytinki, Turunen sanoo.