Suurin uhka Raahen Seminaarin rakennuksille on hoitamattomuus ja kunnostusten ja huollon laiminlyönti. Näin toteaa Wanhan Raahen perinnemestarin tehtävänsä päättänyt Sari Alajoki alueesta tekemässään rakennushistoriallisessa selvityksessä.
Alajoki ei kaunistele puhuessaan Seminaarin rakennusten tilasta. Selvitystä tehdessään hän löysi paljon kunnostettavaa, hälyttäviäkin asioita.
– Kattojen kunnostaminen olisi ensimmäinen asia. Osassa rakennuksista on ullakolla saavit keräämässä läpi satavaa vettä. Ei suojelumerkinnöillä ole mitään väliä jos ei ole aikaa ja halua huolehtia rakennuksista, Alajoki sanoo.
Alue vanhoine rakennuksineen on valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö ja rakennukset ovat asemakaavassa suojeltuja, joten niitä ei uhkaa purkaminen. Rakennusten kunnon suhteen aletaan kuitenkin olla Alajoen mielestä kriittisessä pisteessä. Osa rakennuksista on käyttökiellossa sisäilmaongelmien takia. Rakennusvirheitä on tehty vielä 90-luvulla.
– Onneksi valtio on aikoinaan rakentanut rakennukset hyvin. Laadussa ei ole tingitty, joten ne ovat kestäneet huonoakin huolenpitoa vuosien varrella.
Rakennushistoriallisen selvityksen tarpeellisuus nousi esiin Museoviraston ja Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen alueella tekemässä katselmuksessa 2018.
Alajoki oli sopivasti tullut aloittaneeksi perinnemestarina kaupungin hanketoiminta ja kehittäminen -yksikössä ja hänet valittiin tekemään selvitys.
– Tässä olisi nyt työkalu ja aitoja tarinoita tuotteistamisen pohjalle. Selvitys on aika yleinen tapa aloittaa korjaussuunnittelu ja kuntotarkastus. Jos arvokohdetta aletaan kunnostaa, taustalla pitäisi olla rakennushistoriaselvitys.
Alajoella on antaa kaupungille rakentava ehdotus.
– Vuosittain pitäisi budjetoida jokin määräraha näiden rakennusten ylläpitokorjauksiin. Ei tarvitse haaveilla mistään suurista peruskorjauksista, vaan ylläpitokorjausta, johon hyödynnettäisiin joka vuosi Museoviraston avustukset.
Vanhoista julkisista rakennuksista on saatu muualle Suomeen viehättäviä asuinalueita.
Alajoki pitääkin yhtenä vaihtoehtona joidenkin Seminaarin rakennusten myymistä yksityisille.
– Mielisairaaloita ja vankiloitakin on muutettu asunnoiksi. Kaikki eivät tykkää ajatuksesta, mutta jos kaupunki ei itse halua ylläpitää alueella toimintaa, tämä pitäisi ajatella yhtenä vaihtoehtona.
Kaupunkia Alajoki kehottaa miettimään, pitääkö aina rakentaa uutta.
Katseen voisi välillä kääntää jo olemassa oleviin rakennuksiin ja miettiä miten niitä voisi hyödyntää.
Selvitystyössään Alajoki sivuaa myös Seminaarin alueen uudisrakennuksia. Esimerkiksi pajatoiminnan käytössä oleva ”liikuntahalli” on huippuarkkitehtien suunnittelema.
– Siellä on todella kauniit sisätilat. 60-luvun lopulla rakennettu rakennus on hieno ja sillekin voisi miettiä uutta hyötykäyttöä.
Puutarhassa Alajoki näkee hyvät mahdollisuudet kaupunkiviljelyyn. Lähialueen asukkaat voisivat vuokrata puutarhalta palstoja ja muutenkin kehitellä yhteisöllistä toimintaa.
– Se liittyisi luontevasti koko Pikkulahden rantabulevardin päätteeseen.