Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Kuka Me­pik­si?

LUKIJALTA Käymme valitsemaan EU parlamenttiin edustajat 26.5. pidettävissä vaaleissa. Näihin vaaleihin osallistuminen ei saa kansalaisilta kovinkaan paljon mielenkiintoa, vaikka niiden tärkeys meille kansalaisille on jopa eduskuntavaaleja suurempi.

Koska EU-parlamentti hyväksyy lainsäädännön, joka koskee myös meitä, on sillä silloin suurempi merkitys kuin meidän eduskunnalla, jolle lankeaa näiden hyväksyttyjen lakien täytäntöönpano. Ei ole lainkaan yhdentekevää ketkä siellä meitä suomalaisia ja Suomea edustavat.

Tämä merkitsee, että meppi vaikuttaa itsenäisesti persoonallaan laajasti oman osaamisen kautta ja kiinnostuksen mukaan. Mepin keskeinen tehtävä on osallistua EU:ta koskevien lainsäädäntöaloitteiden tekemiseen. Tällöin parlamentti luo pohjaesitykset, joita työstetään edelleen kolmikantaisesti (joissa mepin vaikutusmahdollisuudet ovat suuret) yhdessä EU-ministerineuvoston ja EU-komission kanssa. Parlamentti on osa instituutiota.

Meppinä toimivien ihmisten taidot ja kyvyt korostavat vaikutusmahdollisuuksia. Verkostoituminen luo laajat ja hyvät pohjat vaikuttaa. Samalla se lisää vastuuta, joka tuo uskottavuutta. Tämän lisäksi työryhmätyöskentely korostaa aktiivisuutta.

Pienempien poliittisten ryhmien mepit yksilöinä voivat vaikuttaa enemmän itsenäisesti suuriin ryhmiin verrattuna. Tärkeää on myös muistaa, että mepeillä ei ole ryhmäkuria.

Suomen erityispiirteet korostuvat mepin tehtävissä. Tehtävät lainsäädännöt vaikuttavat laajasti, osa EU:ssa, osa EU:n ulkopuolella. Olemme myös nähneet, että eri puolueista valitut mepit voivat vaihtaa poiittista ryhmää ja liittyä johonkin toiseen ryhmään, eli ei ole vakiojakoa ryhmien kesken.

Sininen tulevaisuus on asettanut näihin EU-vaaleihin yhdeksän ehdokasta teemalla Missä EU, siellä ongelma. Missä siniset, siellä ratkaisu.

Minä itse korostan Kari Kulmalan taitoja ja kykyjä ajaa Suomen ja suomalaisten ihmisten asiaa, jotka liittyvät ensi sijaisesti turvallisuuteen, Suomen koko maata kattavan asuttuna pitämisen puolesta.

Nythän keskittäminen ja kasvu tapahtuu muutaman keskuskaupungin ympärillä ja syrjäiset maakunnat menettävät väestöä ja köyhtyvät kaiken aikaa.

Suomalainen maatalouden tila on synkkä, koska maatalous ei tuota katetta, mistä muodostuisi viljelijän palkka. Suomi tarvitsee jatkossa elinvoimaan perustuvan maaseudun kehittämisohjelman. Samoin Suomi EU:n metsäisimpänä maana ja tuhansien järvien maana tarvitsee puolustajan, joka turvaa eränkäynnin metsästyksen ja kalastuksen osalta ja järkevän suomalaisen metsätalouden hoidon ja hakkuumuodot kestävältä pohjalta.

Kari Kulmala on perehtynyt suurpetopolitiikkaan, joiden päätöstä koskevat asiat on saatava kansallisesti päätettäviksi. Ihmisillä pitää olla turvallinen asumisympäristö, missä ei pedot uhkaa jokapäiväistä elämistä. Jokamiehen oikeudet pitää turvata.

Näillä ajatuksilla korostan EU-vaaleissa äänestämisen tärkeyttä, koska jokapäiväinen arkinen eläminen on riippuvainen meidän omien meppien toiminnasta EU-parlamentissa.

Jarmo Viinala