Meneillään oleva sote-uudistus on vienyt kuntien innon kuntaliitoksiin. Maakuntauudistus vie kunnista ison osa päätösvallasta ja budjetista. Intoa himmentänee sekin, että Itä-Suomen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan kuntaliitosten hyödyt ovat jääneet varsin mitättömiksi, jos mittareina pidetään asukaslukua, työpaikkoja ja yritysten määrän kehittymistä (Raahen Seutu 11.1.). Tutkimuksen mukaan toteutetut kuntaliitokset eivät ole lisänneet kuntien vetovoimaa asukkaiden tai sijoittumispaikkaa hakevien yritysten silmissä.
Kuntaliitoksia on vauhditettu erityisillä porkkanarahoilla, joilla on toteutettu yksittäisiä hankkeita, mutta ne eivät ole poikineet varsinaista lisäarvoa.
Myös Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on selvittänyt kuntaliitosten vaikutuksia etenkin talouden ja aikaansaatujen säästöjen näkökulmasta. Tulokset ovat olleet samansuuntaisia: palvelut ovat keskittyneet, mutta säästöjä ei ole tullut.
Yhdistymisen jälkimainingeissa toisinaan koetaan, että liitos on heikentänyt etenkin kylien palveluja. Kyläkouluja ja terveysasemia on lakkautettu ja muutkin palvelut, kuten kaupat ja postit tuntuvat kylistä lähtevän. Monessa tapauksessa tämä tie olisi ollut edessä joka tapauksessa.
Väestöltään pienenevässä ja ikääntyvässä kunnassa palvelujen ylläpito olisi monessa tapauksessa tullut raskaaksi ja kalliiksi ilman kuntaliitoksen tuomia leveämpiä harteita. Nykytilannetta ei voi suoraan verrata aiempaan.