Kuol­lei­ta hyl­kei­tä ajau­tu­nut Tauvoon ja muil­le­kin ran­noil­le

Tauvon hiekkarannalle on ajautunut kuolleita hylkeitä. Raadot ovat mätänemistilassa ja harmittavat ja hirvittävät paikallisia mökkeilijöitä. Hylkeissä on tautiriski. Rannan asukkaiden ei ole hyvä käsitellä mätäneviä ruhoja omin käsin. Nämä raadot poistaa Siikajoen kunta.

Kuva: Jukka Kaisla

Hylkeitä on entistä enemmän, ja rantaan ajautuvina raatoina niistä on tullut uusi jäteongelma.

Tauvossa mökkeilevän Jukka Kaislan mukaan Tauvon hiekkarannalla Munahiedalla on 4 hyljettä mädännyt heinäkuusta lähtien. Hän kertoo hinanneensa viidennen veneellään merikotkien ruuaksi.

Terveystarkastaja Sari Ouramo kuuli asiasta vasta Raahen Seudun toimitukselta. Hän ei osaa sanoa, miksei tieto raadoista ole tavoittanut viranomaisia. Hänen mukaansa Tauvosta on hiljattain jo poistettu 2 hylkeenraatoa, jotka on haudattu maalle.

Näiden tietojen valossa Tauvon rantaan saattaa olla ajautunut peräti 7 harmaahyljettä. Kukaan ei voi sanoa, kuinka paljon raatoja rannassa on ollut tai on. Niitä voi olla myös alueilla, joilla ei juuri kuljeta.

Kalajoen ympäristöterveydenhuollon johtajan Ville Soinisen mukaan Kalajoellakin on törmätty hallin raatoihin.

– Kaupunki poistaa ne. Jätefirma käy hakemassa ne pois. Jakokunnat ovat pakanneet niitä valmiiksi, kertoo Soininen.

Myös Pyhäjoella on ympäristösihteeri Vesa Ojanperän mukaan tullut joitakin kuolleita hylkeitä rantaan.

Ilmiön taustalla on paitsi niiden runsastuminen myös kalastuslaki, joka sallii kalastajien ampua hylkeitä, jos niitä näkyy pyydysten lähistöllä. Lisäksi hylkeitä saa nykyisin metsästää kiintiömäärän Perämeren-Merenkurkun rannikkoalueella, johon Raahen seutu kuuluu. Tämä on merkinnyt lupaa hävittää 350 hallia tänä vuonna.

Osa hylkeistä on saattanut kuolla rysiin.

Raahen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Ilkka Seppälä arvioi, etteivät raadot ole ainakaan keväällä ammuttuja. Keväällä metsästysaikaa jäältä ampumiseen oli käytännössä vain 2 viikkoa.

Seppälän mukaan metsästäjät ottavat ammutuista hylkeistä nahan ja lihaa, eivätkä nyljetyt ja avatut ruhot nouse pintaan aaltojen kuljetettaviksi.

Olipa hylkeet sitten tapettu tai kuolleet itsestään, kuolleiden raatojen makaaminen pahassa mätänemistilassa etoo rannan käyttäjiä ja saa heidät miettimään, kenelle niiden poisto kuuluu.

– Siellä kulkee lapsia ja koiria. Ei Suomen kaltaiseen valtioon sovi, että siellä on ruhoja mätänemässä, sanoo Kaisla.

Seppälän mukaan metsästyslaissa sanotaan, että raadon poisto kuuluu sille, jota se haittaa. Samaa sanoo Ouramo.

Siikajoella kunta on kuitenkin ottanut asiakseen poistaa hylkeet, kun saa niistä ilmoituksen, jos vain paikalle päästään konekalustolla.