Sote-maakuntauudistus käy kovalla kädellä kuntien tuloverokertymiin. Mitä lähemmäksi vuoden 2019 h-hetkeä tullaan, sitä tarkemmaksi käyvät laskelmat kunnallisveroon kohdistuvasta paineesta.
Jostain syystä valtiovarainministeriön tarkennukset eivät vähennä menetyksiä. Viimeisimpien tietojen mukaan kunnat saavat laskea jäljelle jääviä roposiaan sen jälkeen, kun valtio on vienyt päältä miltei 12,5 prosenttiyksikön verran. Tosin VVM:n sivuilla tukeudutaan vielä 12,3 prosenttiin.
Raahessa kunnallisveron 2016 tilinpäätöksen mukainen 82,7 miljoonan veropotti kuivuisi alle 34 miljoonaan euroon. Siikajoella taskuun jäisi 14,6 miljoonan euron kuntaveroista 6,3 miljoonaa euroa. Pyhäjoella laskettaisiin 8,9 miljoonan euron tuloveropotista jäävän kassan pohjalle 3,4 miljoonaa euroa.
Eikä tässä vielä kaikki. Omat vaikutuksensa budjettiriihiin on myös yhteisövero tuoton alennuksella.
Jos vertaillaan veromenetyksiä ja Raahen alueen kuntien maksamia nykyisiä "sote-maksuja" eli maksuosuuksiaan Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymälle, tilanne näyttää jopa erinomaiselta.
Raahen maksuosuus on viimeisimmän tilinpäätöksen mukaan 79,9 miljoonaa euroa ja veromenetykset runsas 49 miljoonaa euroa.
Pyhäjoen maksuosuus vuoden 2016 tilinpäätöksen mukaan oli 10,1 miljoonaa euroa ja menetys 5,6 miljoonaa euroa.
Siikajoen osuus hyvinvointikuntayhtymässä on 17,1 miljoonaa euroa ja veromenetys 8,2 miljoonaa euroa.
Näinhän se ei loppupeleissä mene. Oman mielenkiintoisen lisänsä kuntien budjetintekoon tuovat valtionosuudet, jotka mitä todennäköisimmin ovat jotain muuta kuin ennakkotiedot ensi vuoden valtionosuuksista. Kun peruspalvelujen valtionosuus sisältää sosiaali- ja terveydenhuollon, olisi erikoista, jos se jäisi muuttumattomana kuntiin.
Ensi vuonna Raaheen olisi tulossa valtionosuuksia liki 60 miljoonaa euroa, Siikajoelle liki 18 miljoonaa euroa ja Pyhäjoelle vajaat 10 miljoonaa euroa. Siikajoki ja Pyhäjoki olivat häviäjiä kuluvaan vuoteen verrattuna ja Raahe voitti valtionosuuslotossa.
Mitä noista miljoonista jäljelle jää, sitä ei tiedä vielä kukaan.
Mietinnän paikkoja kunnissa tulee riittämään, jos leikitellään ajatuksella, mitä jäljelle jäävällä kuntaveroprosentilla saadaan.
Raahessa vajaan 34 miljoonan euron jäännös jää hippusen alle opetustoimen tarpeen. Tekniselle, kulttuuri-, liikunta- ja elinkeinotoiminnalle ei jaettavaa sitten jäisikään.
Siikajoen jäljelle jäävillä 6,3 miljoonalla euroilla kustannetaan vajaat puolet sivistystoimesta tai kokonaisuudessaan tekninen puoli, mistä yli jää vielä muutama miljoona.
Pyhäjoen 3,4 miljoonan euron tynkäverotuotto ei riittäisi minkään hallintokunnan menoihin kokonaisuudessaan. Teknisen sektorin käyttömenot olivat viime vuoden tilinpäätöksen mukaan 4 miljoonaa euroa ja sivistyssektorilla liki 7 miljoonaa euroa.
Mitä jäljelle jää, sillä on tultava toimeen.
Maakuntauudistuksen jälkeenkin kunnille jää tukku velvoitteita, vaikka sosiaali- ja terveydenhoito sekä palo- ja pelastus siirtyvät maakuntiin.
Kunnat keskittyvät opetukseen, varhaiskasvatukseen, kaavoitukseen, tekniseen sektoriin, kulttuuriin, liikuntaan ja elinkeinopolitiikkaan. Niistä taloudellisesti suurimman osuuden vievät opetus ja varhaiskasvatus.
Raahen kaupunginjohtaja Ari Nurkkala on varovaisen optimistinen kaupungin selviämiseen maakuntauudistuksen rahanjaon jälkeen.
–Tullaan toimeen, itse asiassa paremmin. Keskitytään kilpailutekijöihin, arvelee Nurkkala.
Kaupunginjohtajan mukaan Raahe on jo varautumassa tulevaan osallistumalla muun muassa Uusi kunta -hankkeeseen.
–Edunvalvonnan paikka on nyt.
Hankkeessa 22 pohjoispohjalaista kuntaa pyrkii ylläpitämään ja vahvistamaan kuntien vetovoimaisuutta maakunnan sisällä. Julkilausumaton idea on pitää muun maakunnan puolta ylivertaisen maakuntakeskuksen eli Oulun rinnalla.
Raahen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jarmo Myllymäki ei usko suuren suuriin muutoksiin rahanjaon suhteen.
–Meillä jää paljon asioita peruskuntiin, on perusopetusta, liikuntaa, kulttuuria, nuorisotyötä, varhaiskasvatusta, kaavoittamista, teiden kunnossapito ja elinvoimaa. Raahessa siis huolehditaan noista asioista myös tulevaisuudessa.
Myllymäki näkee, että Raahen alueella "maakuntahallintoa" on jo pienimuotoisesti harjoiteltu hyvinvointikuntayhtymässä, jonka yhteistyötä Oys:n kanssa voi verrata maakuntatasoiseen toimintaan.
–Tarkkaa taloudenpitoa tulee jatkaa, sillä kuntayhtymä on hoitanut talouden todella hyvin, siitä kiitos kaikille asiaan vaikuttaneille. Tulevaisuudessa ei tätä mahdollisuutta tai ”puskuria” ole.
Myllymäen mukaan avainasemassa ovat lautakunnat, koska kaupungin on kiinnitettävä huomiota aiempaa enemmän omaan toimintaansa.
Hän pitää myös etuna paikkakunnan kokoa, mikä mahdollistaa uudelleenajattelun toimintoja järjestettäessä.
–Helppoa pärjääminen ei ole, mutta yritämme. Suurin ongelma koko uudistuksessa on myös se, että kukaan ei oikein tarkalleen tiedä mitä tapahtuu ja siksi varautuminenkin on… vähintäänkin haasteellista.
