Niina Kestilän taidenäyttelyssä Pyhäjoen pääkirjastolla nähdään kiehtovia moniulotteisia labyrinttitöitä.
Upouusi näyttely poikkeaa Kestilän aiemmista näyttelyistä ennen kaikkea teknisen toteutuksen ja materiaalin puolesta. Kestilä tunnetaan parhaiten maalauksellisista puuteoksistaan.
–Olen jo vuosia miettinyt labyrinttiaiheista teemaa ja nyt yllättäen löytyi oikea materiaali, kertoo Kestilä.
Vanerinpalasista kootut labyrinttiteokset ovat Kestilän mukaan jollain tapaa elämän tai henkisen elämän vertauskuvia, välillä on umpikujia ja eksymisiä. Labyrintit myös viehättävät itse taiteilijaa visuaalisesti.
Elämää löytyykin taideteosten takaa, esimerkiksi Niin helvetin hajallaan kertoo karua tarinaa sekä Kestilän omasta vakavasta sairastumisesta että läheisen sairastumisesta ja kuolemasta.
Teoksessa on kolme symbolia, risti, ankkuri ja sydän, eli usko, toivo ja rakkaus, jotka olivat vaikeina aikoina kovalla koetuksella taiteilijan elämässä.
Värikkäissä teoksissa myös sävyillä on väliä: ne symboloivat Kestilälle eri tilanteita ja aikoja elämässä, jotka hän liittää osaksi teoksiaan.
Kestilä opettaa taiteen tekemisen ohella Kaukametsän opistolla Kajaanissa. Erityisryhmiin keskittyvä opettaminen tuo taiteilijan ammatin epävarmaan toimeentuloon pysyvyyttä.
Kestilä kertoo taiteilijan elämän olevan erilaista kuin yleisesti luullaan, työ ei ole vain inspiraation odottelemista ja vimmaista luomista.
–Työ on yrittäjämäistä, koko ajasta noin kolmasosa menee käytännön asioihin ja paperitöihin. Opettamiseen menee myös aikaa, toteaa Kestilä.
Itseilmaisun mahdollisuus on taiteilijan työssä Kestilän mielestä asia, joka eniten motivoi.
Työ on vapaata ja työajat voi määritellä itse, vaikka Kestilä naurahtaakin, että itsensä kaltaiselle työnarkomaanille se ei välttämättä merkitse mitään. Naisella onkin useita teoksia työn alla. Työntekoa tasapainottaa kamppailuharrastus, aikido.
–Treenatessa täytyy niin keskittyä hetkeen, muuten käy heikommin. Tatamilla kyllä unohtaa sen kaiken muun, toteaa Kestilä.
Monipuolisen taiteilijan taitoihin kuuluu useammanlaiset eri tekniikat ja toteutustavat. Onpa hän opiskellut rakennuskonservointiakin.
–Kyllä pysyy kirves ja moottorisahakin kädessä! Nauraa Kestilä.
Kestilä kertookin aina pitäneensä nikkaroinnista ja rakentamisesta, vaikka maalaaminen ja piirtäminen eivät nekään taiteen tekemisessä ole vieraita.
Alun perin pyhäjokelainen taiteilija on varmasti monelle tuttu, sillä hänen teoksensa Vapaa ajatus (2006) löytyy Pyhäjoen kirjaston seinältä