Valitsijayhdistyksen listoilta eduskuntaan pyrkinyt siikajokinen Markus Kuotesaho sai lopulta 3983 ääntä, mutta se ei riittänyt eduskuntapaikkaan asti.
– En ole tyytyväinen. Olisi ollut lähes mahdotonta saada se 10 000 ja jotakin ääntä, varsinkin tällä äänestysbudjetilla, kun minulla oli käytännössä nollabudjetti. Ihmiset ovat kommentoineet, että tämä on ollut tavallaan suuri voitto. Päihitin kuitenkin ehdokkaita, jotka luulivat pääsevänsä läpi, ja jotka panivat tuhansia euroja vaalityöhön. Siinä mielessä voin nostaa itselleni hattua. Mutta totta kai olisin halunnut päästä eduskuntaan Suomen kansan puolesta, en itseni puolesta. Yhtä aikaa olen tyytyväinen ja pettynyt, niin kuin jokainen olisi tässä tilanteessa.
– Minun mielestä tämä on huono järjestelmä. Pitäisin parempana, että äänet menisivät henkilölle, kenelle ne on kohdistettu. Ei se ole oikeudenmukaista, että pienemmillä äänimäärillä pääsee joistakin puolueista. Jos olisin päässyt eduskuntaan, olisin alkanut änkyröidä, että tähän pitää saada muutos.
– Tietenkin se harmittaa. Se oli vähän ristiriitainen tilanne, kun en tiennyt sitä silloin (ennen vaaleja), kun en ole ollut politiikassa ikinä, paitsi kunnallisvaaleissa 80-luvulla olin ehdokkaana. Tämmöistä tämä elämä on.
– Pitäisikö yrittää Brysseliin? Jättäisi mainokset pylväisiin, vaihtaisi vain numeron. En tiedä, mietin vielä. Se on kovaa työtä, kun yksinään tekee (vaalityötä) ilman, että saa keneltäkään mitään. Käytännössä en saanut minkäänlaisia tukia mistään. Pitää kuulostella, mitä ihmiset ovat mieltä.
– Eteenpäin nilkutetaan, niin kuin ennenkin. Kesällä pitää lähteä vissiin perustamaan se kahvin ja virvokkeiden myyntipiste. Monena kesänä sitä olen jo suunnitellut.