Reiponkadulla 35 vuotta toiminut Raahen vanhin kirpputori, Helluntaiseurakunnan Lähetystori on pessyt kasvonsa. Lattiamatot on uusittu, seinät maalattu ja sisäänkäynti muutettu remontoituun päätyyn.
Koko työ on tehty vapaaehtoistyönä. On ollut rempparyhmää, tehty nuorten talkoita, annettu nuorten esittää omia näkemyksiä ja ideoitu asioita watsap-ryhmissä. Kirppiksellä on päivisin monin eri tavoin työllistettyjä työntekijöitä. Sen sijaan iltaisin ja viikonloppuisin kirpputori toimii vapaaehtoisvoimin.
Syntymäpäivänsä ja brändin muutoksen takia kirpputori vaihtaa nimeä. Lähikirppiksen nimen uskotaan olevan napakampi ilmaisu, mutta sillä on entinen kaiku hyväntekeväisyyttä tekevänä myymälänä.
– Nimi muistuttaa siitä, että meidän arvona on lähimmäisenrakkaus, ja se kantaa koko toiminnan läpi. Tarkoituksena on auttaa lähimmäisiä sekä lähellä että kaukana, sanoo kirpputoria hoitava ja diakoniatyötä tekevä Anne Malmi.
Kun myymälään laitetaan vielä kylttejä kertomaan lajiteltujen vaatteiden kokonumerot ja opasteet, jotka ohjaavat osastoille englanniksi, raahelainen second hand shop palvelee entistä paremmin myös ulkomaalaisia asiakkaita.
– Paikkakunta kansainvälistyy, toteaa seurakunnan pastori Hannu Kuosmanen.
Ulkomaalaisten osuus asiakaskunnasta on kasvoi pakolaisten saavuttua Raaheen pari vuotta sitten. Kirpputori, jossa myydään käytettyjä vaatteita ja kodin tavaroita pilkkahintaan, täyttyi väliaikaisesti maahanmuuttajista.
Kirpputori saa kaiken tavaran lahjoituksena, ja niille, joilla todellista tarvetta on, se myös lahjoittaa tavaraa eteenpäin.
Kirpputorin tuotto käytetään lähetystyön tukemiseen. Seurakunta tukee lähettien ja lähetysjärjestöjen toimintaa.
Vaikka Lähikirppiksellä on oma toimitalo kirjanpainaja Jonas Vesterlundin vanhassa, kauniissa talossa, neliöt ovat käyneet ahtaiksi. Se tarvitsisi lämmintä varastotilaa lahjoitettujen huonekalujen säilytystä varten.
Huonekalujen kysyntä ei ole enää samanlaista kuin ennen, kun Raahe oli opiskelijakaupunki.
– Amkin päättyminen oli pettymys meille. Me myytiin sitä ennen paljon huonekaluja, kertoo Malmi.
Osa lahjoituksina saaduista tavaroista saattaa seisahtaa Lähikirppiksellä, ennen kuin ne jatkavat matkaa. Tavaroita ei haluttaisi viedä kaatopaikalle. Siksi kirpputori ottaa vastaan vain käyttökelpoista tavaraa.
– Maksaa 30 euroa, kun vie sohvan kaatopaikalle, kertoo Raahen helluntailähetyksen puheenjohtaja Taisto Voutilainen.
Kirpputoritoiminta alkoi, kun Seija Greus, Helena Mathlin ja Liisa Satokangas saivat silloiselta seurakuntapastorilta Vertti Tarkiaiselta työkäskyn. Keniassa lähetystyötä tehnyt Åke Söderlund kaipasi vaatteita, ja niitä alettiin ostaa Pelastusarmeijan kirpputorilta.
– Niitä pestiin ja laitettiin Keniaan. Mieheni sanoi, että talon katto lahoaa, kun on niin paljon pyykkiä kuivamassa, kertoo Greus.
Alkupääoma kirpputorivaatteisiin saatiin Matti Arhippaiselta, joka kävi 1980-luvulla pitämässä kirpputoria Raahessa pakettiautollaan. Kun häneltä oli pyydetty vaatelahjoitusta, hän oli pudottanut suuren autolastillisen vaatteita helluntaiseurakunnan pihaan.
Helluntaiseurakunta on lähettänyt paketteja muun muassa Israeliin, Papua-Uuteen-Guineaan, Karjalaan, Venäjälle ja Viroon.
– Pakettitehdas oli talon yläkerrassa. Aino ja Esko Pekuri olivat muiden vapaaehtoisten kanssa tekemässä paketteja. Siellä oli kerran hirveän hyvä toppatakki ja minä möin sen, se oli Eskon takki. Tunsin ostajat ja sain sen onneksi takaisin, Seija Greus muistelee.
Pakettien lähettely loppui, kun postin rahdit kallistuivat liikaa.
Yksi tapa hyödyntää lahjoitusvaatteita on ollut matonkuteiden leikkely ja mattojen kutominen. Nytkin Aino Flink, Irma Mathlin ja Pirjo Kauppi kutovat räsymattoja myytäviksi.
Lähikirppis
Raahen helluntaiseurakunnan 35 vuotta vanha Lähetystori vaihtaa nimeään Lähikirppikseksi.
Kirpputori on toiminut aluksi nimellä Lähetystupa. Se sijaitsee Wanhassa Raahessa osoitteessa Reiponkatu 40.
Lahjoituslaatikkoa ei ole. Lahjoittajien tulee tuoda tavarat sisälle kirpputorin ollessa auki.
Kirppis järjestää tapahtuman lauantaina 10.11., jossa on ohjelmaa erityisesti lapsille.