Raahessa toista vuotta toiminut lähidemokratiahallitus on pettynyt toimintamahdollisuuksiinsa ja sanoo, ettei se halua olla pelkkä kyläkulmien avustustenjakoelin.
Se katsoo, että vaikka lähidemokratialain kirjain on muodollisesti Raahessa kunnossa, käytännössä lähidemokratia ei toimi. Lain mukaan lähidemokratia pitää hoitaa kunnassa tavalla taikka toisella. Tapa, jolla se on Raahessa täytetty, ei auta asukkaita vaikuttamaan omia alueitaan koskeviin päätöksiin.
Lähidemokratiahallituksen yhteinen mielipide tuntuu olevan, että asukkailta ei välttämättä kysytä mitään.
Lähidemokratiahallituksen puheenjohtaja Elina Romppainen katsoo, että lähidemokratiahallituksen ja lautakuntien yhteistyötä pitäisi parantaa.
– Yhteys kaupunginhallitukseen on ontunut. Kaupunginhallituksen edustaja ei käynyt kertaakaan kokouksissamme. Asukasilloissa olisi pitänyt olla päättäjien paikalla vastaamassa yleisökysymyksiin. Pasi Alatalo on ollut ainoana kaikissa tilaisuuksissa mukana.
Lähidemokratiaa on jarruttanut huono tiedotus.
– Kaupungin nettisivujen uudistus on tuonut takapakkia toimintaan. Sivuilta puuttuu osaltamme sisältöä. Sivujen työstö on käynnissä, sanoo Romppainen.
Raahen lähidemokratiahallitus on epäpoliittinen elin, joka valitaan 2 vuoden välein.
