– Tämähän oli järkytys. Lahjoitus tuli ihan puskista, Raahen Seudun omaishoitajien puheenjohtaja Aarne Eskola sanoo.
– Mutta ei tämä traumaksi jää. Tällä on iso merkitys meille, hän myhäilee.
Eskola sekä varapuheenjohtajat Pertti Somero ja Aune Koskela kertovat, että yhdistystoiminnassa kaikki lahjoitusvarat ovat tärkeitä toiminnan kannalta. Raahen Seudun 100-vuotisjuhlalehden onnitteluilmoitusten osatuotoista koostuva lahjoitus aiotaan käyttää virkistystoimintaan. Se voi olla esimerkiksi koko viikonlopun retkiä tai päiväretkiä eri kohteisiin.
– Virkistys on omaishoitajille tärkeää, sillä kovin usein sellaisesta ei pääse nauttimaan.
Eskola muistuttaa, että omaishoitajien retket ja muut virkistystoiminta on tärkeää myös vertaistuen kannalta. Kun omaishoitajat kokoontuvat yhteen, kuulee erilaisia kokemuksia toisten arjesta.
Somero huomauttaa, että vaikka omaishoitajien hoidettavalla voisi olla sama sairaus, saattaa arki olla hyvinkin erilaista.
– Kellään ei ole samanlaista tilannetta kuin toisella, joten joka kerta voi oppia jotain uutta, Koskela huomauttaa,
Raahen seudun omaishoitajat ja läheiset ry:ssä on noin 150 jäsentä. Jäsenmäärä on pyörinyt viime vuosina samalla tasolla. Jäseniä on ympäri seutukunnan.
– Monesti käy niin, että kun omaishoitajatilanne loppuu, niin jäsen jää pois meidän toiminnastamme. Se on ihan ymmärrettävää, mutta mielellämme pitäisimme heidät mukana, Koskela sanoo.
Eskola tuumaa, että heistä voisi olla vaikka arkiavuksi heille, joilla omaishoitajatilanne on edelleen iso osa arkea.
– Omaishoitajat eivät saa mistään kotiin arkiapua. Ei voi varata kampaaja-aikaa tai käydä kaupassa. Se on edelleen iso puute.
Kolmikko muistuttaa, että he jotka ovat vuosia olleet omaishoitajina olisivat arvokkaita jäseniä myös vertaistuen vuoksi. Pitkä kokemus on rikkaus.
– Ja voihan omaishoitaja jäädä yksinäiseksi, kun hoitotilanne päättyy. Meidän mukana ei tarvitsisi olla yksin.
Eskola, Somero ja Koskela uskovat, että omaishoitajien määrä tulee vielä lisääntymään, sillä hoitopaikkoja ei tulevaisuudessa riitä kaikille tarvitseville.
Omaishoito tuo myös isoja säästöjä kunnille. Omaishoitajien mukaan omaishoidon tuella tehdyn hoitotyön laskennallinen arvo on noin 1,7 miljardia euroa vuodessa.
Omaishoidontarpeen lisääntyminen tuo myös haasteita. Eskola sanoo, että muun muassa työelämään on saatava enemmän joustavuutta. Sillä olisi iso merkitys osalle omaishoitoa harkitseville. Monille arkityö on elinehto, sillä omaishoidon tuki on pieni.
– Omaishoitajan tuki on edelleen kuntakohtainen ja vaihtelee. Se pitäisi myös saada yhtenäistettyä, Somero muistuttaa.
Vaikka omaishoitajien arjessa on vielä monia epäkohtia, ovat Raahen seudun omaishoitajien jäsenet sitä mieltä, että asiat ovat menneet viime vuosina eteenpäin ja menevät edelleen. Eskolan mukaan omaishoitajaliitto on aktivoitunut entisestään uuden toiminnanjohtajansa Sari Tervosen valinnan myötä muun muassa päättäjien suuntaan.
Eskola huomauttaa, että mitä enemmän omaishoitajien asioita nostetaan esille, sitä todennäköisemmin epäkohtiin saadaan parannuksia.
– Me nähdään valoa tunnelin päässä, Koskela huomauttaa.