Finanssivalvonta on päättänyt kiristää lainakattoa muiden kuin ensiasuntojen osalta. Heinäkuun alusta lähtien lainaa saa korkeintaan 85 prosenttia asunnon arvosta. Ensiasunnon hankintaan otettavien asuntolainojen osalta enimmäisluototussuhde pysyy ennallaan 95 prosentissa.
Taustalla on huoli kotitalouksien velkaantumisesta. Vuoden lopussa Suomen kotitalouksien velkaantumisaste oli 128,2 prosenttia, mikä oli 1,8 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aiemmin. Velkaantumisaste tarkoittaa lainojen suhdetta käytettävissä olevaan vuoden nettotuloon.
Vastaavasti kotitalouksien säästämisaste oli 0,9 prosenttia miinuksen puolella, eli kotitaloudet olivat kuluttaneet enemmän kuin ansainneet.
Asuntolainojen lisäksi velkaantuneisuutta lisäävät kulutusluottojen ja taloyhtiölainojen kasvu.
Velkaantumisen kasvu on tyypillistä nousukaudelle, mutta nyt taso on historiallisen korkea. Sitä on edesauttanut matalalla pysytellyt korkotaso. Myös lyhennysvapaat vuodet ja pitkät laina-ajat kasvattavat riskiä. Talouskasvun vauhti hidastuu joskus väistämättä, eivätkä markkinakorot ikuisesti pysy nollan pinnassa. Vaihtuvakorkoinen laina ehtii tuottaa monelle epämieluisia yllätyksiä tulevina vuosina, jos takaisinmaksuaika on kymmeniä vuosia.
Ehkä nyt olisi vakavasti harkittava positiivisen luottorekisterin perustamista. Rekisteristä löytyisivät tiedot kuluttajan kaikista luotoista, jolloin se auttaisi ehkäisemään ylivelkaantumista.
