Lastentarhanopettajaliitto ei kannata oppivelvollisuusiän laskemista. Sen sijaan tavoitteena voisi pitää entistä joustavampaa varhais- ja esiopetusta sekä perusopetusta.
Lastentarhanopettajaliiton puheenjohtaja Anitta Pakanen sanoo, että oppivelvollisuusiän laskemisen sijaan tavoitteeksi pitäisi ottaa esiopetuksen ja pedagogisen varhaiskasvatuksen vahvistaminen.
Pakasen mukaan lapsille voitaisiin tarjota mahdollisuus aloittaa esiopetus jo viisivuotiaana. Tarvittaessa perusopetuksen voisi aloittaa joustavasti vuotta nykyistä aiemmin tai myöhemmin, jos lapsen etu sitä vaatii.
– Se vaatisi opetussuunnitelmiin joustoa, Pakanen sanoo.
Kun lapsen kouluvalmiutta tarkasteltaisiin nykyistä yksilöllisemmin, mahdollisista oppimisvaikeuksista saataisiin kiinni jo varhaisessa vaiheessa.
Varhaiskasvatuksen osallistumisprosentti pitäisi saada Suomessa korkeammaksi. Tällä hetkellä suomalaisten lasten osallistuminen pedagogiseen varhaiskasvatukseen on Suomessa alhaisempaa kuin muissa Pohjoismaissa. Euroalueella ja 34 OECD-maan joukossa Suomi sijoittuu alle keskiarvon.
Tutkimusten mukaan varhaiskasvatukseen osallistuneet sijoittuvat myöhemmin muuta ikäluokkaa paremmin jatko-opintoihin ja työelämään, Pakanen sanoo.
Pakasesta on hienoa, että varhaiskasvatuksesta keskustellaan nyt julkisuudessa. Hän on vakuuttunut, että varhaiskasvatus tulee olemaan yksi ensi kevään eduskuntavaalien kärkiteemoista.
– Tosi hienoa, että yhteiskunnallisesti ollaan kiinnostuneita varhaiskasvatuksesta, Pakanen sanoo.
Hän huomauttaa, että viime kunnallisvaaleissa puhuttiin enemmän varhaiskasvatuksesta kuin koskaan aiemmin.
Aina varhaiskasvatuksen asema poliittisessa päätöksenteossa ei ole ollut kovin keskeinen.
Viime vuosikymmenellä varhaiskasvatuksen kehitystyö oli täysin jumissa.
Varhaiskasvatus kuului sosiaali- ja terveysministeriölle, ja opetus- ja kulttuuriministeriö ei voinut puuttua siihen millään tavoin.
Kukaan ei valvonut varhaiskasvatuksen sisällön laadun kehittämistä tai opettajatarpeen riittävyyttä.
Varhaiskasvatuksesta ei tehty minkäänlaista kansallista arviointia.
Vuonna 1999 alettiin keskustella varhaiskasvatuksen siirtämisestä sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudesta opetus- ja kulttuuriministeriölle.
Muutos tapahtui vihdoin vuonna 2013, joka onkin vedenjakajavuosi varhaiskasvatuksen kehityksessä. Silloin Opetushallitus otti vastuulleen varhaiskasvatuksen sisällön kehittämisen.
Aiemmin varhaiskasvatus nähtiin sosiaalipalveluna, nyt se on osa koulutusjärjestelmää, Pakanen summaa muutoksen.
Vuonna 2016 tuli voimaan varhaiskasvatuksen suunnitelman perusteet. Ne ovat kivijalka esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmille.
Varhaiskasvatus pääsi mukaan kansalliseen arviointiin, kun kansallinen arviointikeskus otti sen vastuulleen.
Viimeisin suuri muutos on tämän vuoden syyskuun alussa voimaan tullut varhaiskasvatuslaki.
Sen merkittävimmät uudistukset liittyvät muun muassa varhaiskasvatuksen henkilöstöön ja sen yhdenmukaisuuteen.
Varhaiskasvatuslaki
Laki tuli voimaan 1. syyskuuta.
Laissa painotetaan lapsen edun ensisijaisuutta.
Tavoitteena on nostaa varhaiskasvatuksen työntekijöiden koulutustasoa.
Lastentarhanopettajien, lastenhoitajien ja johtajien kelpoisuudet nykyisiin tehtäviin säilyvät.
Vuodesta 2030 lähtien vähintään kahdella kolmasosalla päiväkodin henkilöstöstä tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus.
