Lauantaisin Raahen pääkirjastolla kokoontuu joukko vakiopelaajia. Kysessä ei kuitenkaan ole pitkäveto tai edes futistreenit, vaan joukko pääasiassa nuoria innokkaita lautapeliharrastajia. Yhdessä pöydässä käynnissä on kiihkeä roolipelitilanne, toisessa paiskotaan kortteja riviin. Korttipeli on nimeltään Splendor, ja pelin äärellä kisaavat Lea Martinmäki, Sami Ylikulju, Jukka Kuru ja Tommi Savaloja.
– Lautapelit ovat sosiaalinen tapahtuma. Jos pelaa koneella kotona niin silloin ei tapaa ketään muita ihmisiä, Lea Martinmäki kuvailee.
Kuru vertaa lautapelailua saunailtaan tai kaveriporukan kisastudioon. Ystävien kanssa kokoonnutaan jollakin tekosyyllä yhteen, keskitytään meneillä olevaan hommaan, mutta jutellaan ja vietetään hyvää aikaa samalla yhdessä. Hyvää peliä ei tarvitse tahkota tuntikausia. Esimerkiksi meneillään olevan Splendorin vahvuuksia on pelin helppous, keveys ja nopeus. Parhaat pelit kysyvät pelaajaltaan taitoa ja keskittymistä.
– Taktinen sosiaalinen pasianssi, Jukka Kuru kuvaa täydellistä mahdollista lautapeliä.
Maininnat Kimblestä tai Monopolystä saavat pelikavereissa aikaan pienimuotoisen väittelyn. Kuru ei anna arvoa sattumaan pohjautuville peleille, Martinmäki ja Savaloja eivät täysin jaa hänen mielipidettään.
– Sattuma tekee pelistä pelin, Savaloja pohtii.
Lautapelien suosion ja harrastajien kasvun syynä Jukka Kuru näkee sen, että lautapelit ovat muuttuneet monipuolisiksi, ottaen vaikutteita muun muassa tietokonepelien tekniikasta.
– On oikeasti pohdittu sitä miten muuten kuin noppaa heittämällä pelin kulkuun voi vaikuttaa. Kauas on tultu pelkistä sattumaan pohjautuvista noppapeleistä.
Roolipelipydässä on pisteillä täytetty paperi, ja monikulmainen noppa. Asiaan perehtymätön ei näe pistepaperissa yhtään mitään, mutta todellisuudessa pelaajat ovat juuri päässeet luolasta ja ovat vankkurin kyydissä matkalla jonnekin, jonka tietää toistaiseksi vain pelin johtaja Matti Huttunen. Hänen käsissään on Dungeons and Dragons -pelin käänteet, apunaan peliin kehykset tarjoava ohjekirja. Pelin valmistelut veivät Huttusella noin viikon, ja käynnissä on kolmas kerta saman pelin äärellä. Kanssapelaajina Huttusella on Päivi Saarela, Amanda Pokka ja Anni Huhtala. Yllättävää kyllä, kellään heistä ei ole aikaisempaa roolipelitaustaa.
– Olen pitkään ollut kiinnostunut roolipeleistä, ja kysyin sitten heiltä kiinnostaisiko osallistua. Huttunen kertoo.
Vaativan pelinjohtajan roolin Huttunen opetteli netistä, muun muassa youtube-videoista. Roolipelit ovat imaisseet innokkaan porukan täysillä mukaansa.
– Sanoisin että kymmenen kautta kymmenen, tämä on ihan parasta, Amanda Pokka hehkuttaa.
