Lea Laven: ”En ole enää kos­ke­ma­ton kuori”

Ensi vuonna 70 vuotta täyttävän Lea Lavenin mielestä juuri nyt on hyvä ikä. Elämää alkaa oivaltaa, ja kuntokin vielä kestää.

Laulaja Lea Lavenin lenkeillä kulkee mukana askelmittari. Siihen kertyy päivittäin 10 000 askelta, vaikka nivelsairaus ujutti kapulansa golf-harrastuksen rattaisiin. Ensi vuonna 70 vuotta täyttävä iskelmälaulaja myöntää, että maallisen majan rapistuminen jurppii.

–En usko, että monikaan on iloinen siitä, että niitä ryppyjä ja maksaläiskiä alkaa ilmestyä. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän on rosoja. Nivelrikko on tosin lakannut haittaamasta. En ole enää koskematon kuori. Ihmisessä on muutakin, Laven hymyilee.

Tyttömäinen hymy on herkässä. Laven siteeraa Matti Nykästä, elämä on ihmisen parasta aikaa. Asennekysymys. Liki seitsemänkymppisenä on hyvä, sillä turha häslääminen ja pikkuasioihin takertuminen on jäänyt. Elämää alkaa oivaltaa, ja fyysinenkin kantti vielä kestää.

Koiran kanssa lenkkeilyn lisäksi Laven huolehtii hyvinvoinnistaan kasvispainotteisella ruokavaliolla, johon sisältyy mahdollisimman paljon luomu- ja lähiruokaa. Aivot saavat jumppaa laulamisen lisäksi lukemisesta ja ristikoista.

–Tuntuu, että paras ikä on aina, kun määrätyssä iässä menee hienosti. Loppujen lopuksi ajattelee aika hetkellisesti. Kun saisi elää vähän nuorempana, mutta tällä järjellä, se olisi varmaan sellainen ideaali.

Alkaa ymmärtää tätä maailmaa

Laven muistaa nuoruuden etsimisen ja kokeilemisen aikana, hauskanpitona ja rällästämisenä. Se uhkui odotusta, toivoa ja unelmia. Henkisempi kasvu käynnistyi neljänkymmenen korvilla. Laven uskoo, että suurin osa ihmisistä alkaa ikääntyessään automaattisesti löytää uusia asioita elämäänsä. Kolhutkin opettavat.

–Nuorena mennään vähän läpät silmillä, tehdään vain omaa juttua. Myöhemmässä vaiheessa alkaa ymmärtää tätä maailmaa enemmän. Alkaa suoda itselleen ja toisilleen enemmän. Kaikki ei ole niin mustavalkoista, on jopa harmaita sävyjä.

Haukiputaan tyttö on majaillut myös Raumalla, pääkaupunkiseudulla ja Ruotsissa. Kotikaupunkia Lea Laven nauraa vaihtaneensa milloin ohjelmatoimiston, milloin miehen perässä. Laulu-ura sai alkusysäyksensä Pentti-Oskari Kankaan ja Seitsemän seinähullua veljestä -lauluyhtyeen kautta.

Sittemmin monet unelmat ovat toteutuneet, omasta lapsesta työssä onnistumisiin. Artisti on saanut laulaa sellaista musiikkia, jota on halunnutkin. Haaveita on yhä, mutta niitä ei enää lausuta ääneen.

Laulu jatkuu. Syksyllä odottavat esimerkiksi laivakeikat ja esiintyminen Suomi Love -TV-ohjelmassa. Laulaja lähtee mielellään, kun on ikänsä tottunut kulkemaan, ja äänikin on kunnossa.

–Kun jämähtää paikalleen, ei oikein toimi. Täytyy päästä liikkeelle. Rauhallisesti vaan. Eikö eläkeläisen niin pitäisikin, rauhallisesti tehdä töitä.