Lasikankaan Kyläjätti on nyt Kastellinperällä Ruusumuorin kahvilaa pitävä eläkkeellä oleva opettaja ja kirjailija-taiteilija Leila Kastelli. Juhannuksen tienoilla 70-vuotispäiviään viettänyt Kastelli on kylän kuudes Kyläjätti.
Leila Kastelli on se, joka kutoi Kyläjätin kaulahuivin ensimmäisen palan vuonna 1989. Sen jälkeen kaulahuivi on kiertänyt kudottavana talosta taloon, ja sen pituus ja paino on täysi arvoitus, mutta se riittää taatusti lämmittämään kokonaan yhden jätin.
Uunituore Kyläjätti muistaa, että idean keksi aikoinaan Aila Nikola. Tarkoitus oli, että Kyläjätti valitaan joka vuosi vietettävässä kyläjuhlassa.
Kyläjuhlia ei ole pidetty kaikkina vuosina. Kylätoimikunnassa 3 otteeseen mukana ollut jätti arvelee, että pisin katkos toimintaan syntyi silloin, kun Ylipään koulun liikuntahallin talkoot väsyttivät aktiivisimmatkin jäsenet.
Kyläjätin mielessä on vaikka kuinka monta ihmistä, jotka olisivat ansainneet tunnustusta.
– Meidän pitäisi joka vuosi löytää Kyläjätti. Kyläjättejä olisi ollut vaikka kuinka paljon! Ne ovat tuolla metsissä ja kuka missäkin ja vetäneet liikuntapiirejä ja muuta!
– Minulla ei tullut yksi Ruusumuori ollenkaan mieleen. Tämä oli iloinen heitto. Huivi lensi aaltona kaulaan!
Pattijoen Ylipään kylä on varkain vaihtamassa nimeä Lasikankaaksi, vaikkei Lasikangasta kartalta löydykään. Koska tunnustuksen antoi Lasikankaan kyläyhdistys, Ylipään Kyläjätistä on tullut nyt Lasikankaan Kyläjätti.
– Ylipäitä on niin paljon. Lasikangas on niin kaunis nimi, myötäilee Kyläjätti nimenvaihdosta.
Mutta vaikka nimi on vaihtunut, kylä ei ole mihinkään kadonnut ja sen henkikin on tallella.
– Silloin aikanaan meillä oli kauhean hauskaa kylätoimikunnassa. Pelattiin lautapelejä ja pidettiin hauskaa. Käytiin mökeillä ja metsäretkillä. Ihmiset eivät nyt kerkeä tehdä tämmöistä. Vapaassa olomuodossa ideat lähtevät liikkeelle.
Henkinen yhteys oli tärkeä, kun päätettiin alkaa tehdä liikuntahallia talkoilla. Leila Kastelli muistaa, miten ajatus isoista talkoojuhlista syntyi Luolakankaalla teltassa, kun luolasta karkotettiin otusta.
– Katsottiin I Ching -muutosten kirjaa ja sieltä näkyi, että juhlat pitää pitää. Silloin käynnistettiin isot juhlat aivan kuin Asterixissa ja Obelixissa.
– Silloin oli enemmän aikaa miettiä yhdessä, kun ei ollut nettiä. Suunniteltiin kylälle rivitaloakin!
Kyläjätin kaulahuivi luovutti Leila Kastellille hänen ensimmäisen romaaninsa Thelban tarinan julkaisutilaisuudessa Timo Alila, Lasikankaan kyläyhdistyksen sihteeri. Apua hän sai kylän naisilta, Raakel Pistemaalta ja Inka Loikolalta.
Juttuun on oiottu nimi 19.7. kello 15.30: huivia kietomassa oli Inka Loikola.
