Pyhäjoelta kotoisin olevalla Leo Viirteellä on mahdollisuus pokata Suomen elokuvamaailman arvostettu Jussi-patsas maaliskuun lopulla olevassa Jussi-gaalassa yhdessä ohjaaja Juha Lehtolan ja kirjailija Kari Hotakaisen kanssa. Viirret on ollut kirjoittamassa Kari Hotakaisen romaanista Ihmisen osa yhden Suomen parhaimmista elokuvakäsikirjoituksista.
Viirret kertoo tarttuneensa työhön vuonna 2013. Hänestä romaaniadaptaatiot, joissa romaani pitää kääntää elokuvan muotoon, ovat haastavia.
– Olen tehnyt niitä ennenkin. Se on tuttu maasto. Mutta arvasin, että Kari Hotakaisen romaani ei ole helppo nakki. Kyse on loistavasta kirjasta, joka on saanut hyvät arvostelut ja joka on rakastettu.
Käsikirjoitusta tehdessään hän pikkuhiljaa päätyi täysin kronologiseen kerrontaan toisin kuin kirjassa ja päähenkilö vaihtui.
– Hotakaisen piti kirjoittaa uusia kohtauksia, koska elokuvassa on sellaista, mitä romaanissa ei ole, eikä Hotakaisen dialogia voi kirjoittaa kukaan muu kuin Hotakainen itse.
Viimeinen versio käsikirjoituksesta valmistui niinkin myöhään kuin kevättalvella 2017.
Elokuvakäsikirjoitusten ammattilainen soisi, että käsikirjoittajia kutsuttaisiin elokuvakirjailijoiksi, niin kuin näytelmien kirjoittajia kirjoitetaan näytelmäkirjailijoiksi.
– Käsis on aina elokuvan pohja, stoori, se, miten tarina polveilee; käsiksen takia elokuva pysyy koko ajan kiinnostavana. Tämä kaikki on käsikirjoittajan työtä. Huonosta käsiksestä ei saa hyvää elokuvaa.
Käsikirjoittajat ovat aliarvostettuja ja alipalkattuja, eikä heidän rooliaan elokuvien ja tv-sarjojen teossa tunneta.
– Jotkut kuvittelevat, että näyttelijät itse keksivät, mitä ne puhuvat kohtauksissa.
Tosiasiassa vuorosanoja on voinut miettiä käsikirjoittaja tai käsikirjoittajatiimi kuukausia.
Suomessa käsikirjoittajia ei koulutettu välillä lainkaan.
– Se näkyi elokuvien laadussa. Nykyisin Suomessa tehdään laadukkaita elokuvia, ja ne kilpailevat katsojista ulkomaisten elokuvien rinnalla.
Viirret on niitä harvinaisia käsikirjoittajia, jotka ovat elättäneet itsensä ja perheensä käsikirjoituksilla noin 20 vuoden ajan. Samaan aikaan hän viettää normaalia 3 kouluikäisen lapsen perhe-elämää.
Viirret vie läppärinsä mukanaan kahvilaan tai bussiin ja tekee muistiinpanoja vaikka kännykällä silloin, kun ideoita pulpahtaa mieleen.
– Ei ole hyvä jumittua omaan kammioon. Liikun ihmisten ilmoilla ja havainnoin. Tätä työtä voi tehdä missä vain.
Viirret on huomannut ajattelevansa kirjoittamalla.
– Kun kirjoitan, samalla prosessoin ja hahmotan, miten tämä menee. Alan kirjoittaa, ja pikkuhiljaa 2 rivin idea kasvaa 2 liuskaksi, jota voi kutsua synopsikseksi.
Pyhäjokisen maatilan kasvatti työstää televisiolle Downsiftaajien kolmatta kautta juuri nyt, kun hänen isänsä Oiva Viirteen kuolemasta on tullut kuluneeksi vajaat 2 viikkoa.
– Isä oli maanmies, teki oikeita töitä, eikä hän missään vaiheessa kyseenalaistanut minun ammatinvalintaani vaan kannusti ja ihasteli, että on kova homma. Isä! Kuinka hieno mies oletkaan!
Taidemaalariksi aikonut nuori mies löysi videoinnin ja opiskelun kautta kutsumuksensa kirjoittaa elokuvaa. Hän kirjoitti muun muassa poliittista satiiria Itse valtiaisiin.
– Se oli nuoruuden hybristä. Nuorena ei epäile itseään. Se onkin hyvä.
Nykyisin Viirret jättää suosiolla draaman kirjoittamisen muille. Hän keskittyy komediaan tai draamakomediaan. Se nimittäin tuntuu välillä kuin se ei olisi työtä ollenkaan.
Leo Viirret
Vuonna 1967 Pyhäjoella syntynyt Leo Viirret kävi Limingan taidekoulua ennen kuin löysi tiensä sisarensa Raili Viirteen ehdotuksesta Kuusamon kansanopiston videointilinjalle, jossa opettajana toimi nykyisin tunnettu elokuvaohjaaja Markku Pölönen.
Hän kävi Taideteollisen korkeakoulun ja löysi sisäisen käsikirjoittajansa.
Nimeä hän alkoi saada lyhytelokuvista Kulkurin taivas ja Kovat miehet. "Näiden jälkeen työtarjouksia alkoi tulla", sanoo Leo Viirret.
Hänen käsikirjoittamansa lyhytelokuva Pizza passionata palkittiin Cannesin elokuvajuhlilla 2001.
Venla-palkinnon hän voitti yhdessä Jari Tervon kanssa elokuvan Tuulikappimaa käsikirjoituksesta.
Viirret on ollut käsikirjoittamassa useita TV-elokuvia ja TV-sarjoja.
Harjunpää ja Pahan Pappi -elokuvan takia hän on osallistunut jo kerran Jussi-gaalaan.
Nyt hän on pääkäsikirjoittaja Downsiftaajissa, josta tehdään kolmatta kautta.
