Peruskoulut ja toisen asteen oppilaitokset ovat jo tulevan lukuvuoden urakkansa käynnistäneet. Seuraavaksi opintojaan aloittelevat korkeakouluopiskelijat yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa.
153 000 korkeakouluun hakeneesta opiskelupaikan sai noin 47 000 opiskelijaa, mikä tarkoittaa, että hieman alle kolmasosalla hakijoista tärppäsi. 106 000 hakijaa jäi ilman paikkaa. Heille opiskelupaikan ulkopuolelle jääminen tarkoittaa yleensä välivuotta, jolloin mahdollinen opiskelupaikan saaminen ja siitä valmistuminen siirtyy ainakin vuodella eteenpäin.
Korkeakoulujen haku-uudistus on herättänyt paljon tunteita puolesta ja vastaan. Syksyllä opintonsa aloittavista 18 prosenttia sai opiskelupaikan ylioppilastodistuksella. Oppiainekohtaiset erot valintaperusteissa ovat kuitenkin suuret. Todistusvalintaa painotettiin etenkin kauppatieteiden opiskelijavalinnassa, missä liki 60 prosenttia hakijoista valittiin todistuksen perusteella. Vielä vaiheessa olevan valintauudistuksen tavoitteena on, että vuonna 2020 suurin osa kaikista korkeakouluhakijoista valittaisiin todistuksen pohjalta.
Perustuipa valintamenettely sitten pääsykokeisiin tai todistusarvosanoihin, niin hakijajoukossa on huomattavasti enemmän pettyneitä kuin onnellisia.
Joskus välivuosi voi olla hyvä mahdollisuus kartuttaa työkokemusta tai pohtia vielä omaa tulevaisuuttaan. Monen kohdalla kyse on kuitenkin turhista välivuosista, joista tulisi päästä eroon, vaikka sitten opiskelijoiden sisäänottomäärää kasvattamalla.