Istumatyö ja vähäinen liikunta aiheuttavat yhteiskunnalle vähintään 3 miljardin ja enimmillään jopa 7,5 miljardin euron kustannukset vuosittain, selviää UKK-instituutin selvityksestä. Laskelmissa on huomioitu paitsi sairastelun ja terveydenhoidon kulut myös tuottavuuden ja verotulojen menetykset, kasvaneet työttömyysturvamenot ja syrjäytymisen aiheuttamat kustannukset.
Liikkumattomuuden kustannukset ovat siis samaa luokkaa kuin esimerkiksi valtion vuosittaiset yhteisöverotulot tai liikenne- ja viestintäministeriön vuosibudjetti.
Väestön ikääntyessä terveydenhuollon kustannukset kasvavat. Terveydenhoidon suorat kustannukset ovat nyt noin 600 miljoonaa euroa vuodessa, ja niiden on arvioitu kasvavan 29 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja peräti 58 prosenttia vuoteen 2040 mennessä.
Yksi tehokkaimmista keinosta parantaa elämänlaatua ja synnyttää samalla säästöjä on lisätä liikkumista. Toki yksittäisen ihmisen motiivi liikkumiseen lähtee pikemminkin omasta hyvinvoinnista kuin yhteiskunnan rahojen säästämisestä.
UKK-instituutin selvityksen mukaan terveyden kannalta riittää, jos liikkuu reippaasti 2,5 tuntia viikossa. Yksittäisenä urheilusuorituksena se on pitkä aika, mutta seitsemälle päivälle jaettuna vain noin 20 minuuttia päivässä. Sitäkään ei tarvitse tehdä yhtenä urheilusuorituksena, sillä nykytietämyksen mukaan riittävän määrän liikuntaa voi kasata jopa muutaman minuutin mittaisista pyrähdyksistä. Lyhyistä liikuntatuokioista on hyötyä ihmisille, jotka eivät muuten liikkuisi ollenkaan.