Lii­kun­ta­hal­li täyttyi vii­des­tä­sa­das­ta koi­ras­ta

Talvinäyttely houkutteli paikalle koiria ulkomaita myöten.

Oululainen Sanni Talala esitteli Suomen lapinkoiransa Viken varmoin ottein. Tyttö kuitenkin paljasti olevansa ensi kertaa kehässä esittäjän roolissa, Vikelle Raahen näyttely oli jo neljäs – Ei se kotona aina näin hyvin tottele, Sanni miettii. Emma Pelkosen lagotto romagnolo  Bianca kilpaili veteraanisarjassa. Rasmus vieraili näyttelyssä vain turistina, menoa ja meininkiä haistellen. Raahen Eränkävijöiden näyttelyssä esillä olivat pystykorvat, ajavat ja noutavat.
Oululainen Sanni Talala esitteli Suomen lapinkoiransa Viken varmoin ottein. Tyttö kuitenkin paljasti olevansa ensi kertaa kehässä esittäjän roolissa, Vikelle Raahen näyttely oli jo neljäs – Ei se kotona aina näin hyvin tottele, Sanni miettii.
Oululainen Sanni Talala esitteli Suomen lapinkoiransa Viken varmoin ottein. Tyttö kuitenkin paljasti olevansa ensi kertaa kehässä esittäjän roolissa, Vikelle Raahen näyttely oli jo neljäs – Ei se kotona aina näin hyvin tottele, Sanni miettii.

Lähes 500 kotimaista koiraa, sekä muutamia naapurimaiden hännäheiluttajia, saapui Raahen Liikuntahallille asiantuntevan tuomariston arvioitavaksi. Talvi ei ole näyttelyiden sesonkiaikaa, mutta koiran kannalta katsoen talvinäyttely sopii erinomaisesti.

–Tähän aikaan vuodesta koiran turkki on parhaimmillaan, se on tuuhea ja hyvännäköinen, valaisee Raahen Eränkävijöiden näyttelytoimikunnan puheenjohtaja Tomi Tuikkala.

Tuhatpäinen näyttelyvierasjoukko toi Raahen tammikuuhun kuhinaa. Kaukaisimmat vieraat saapuivat Ruotsin puolelta sekä Moskovan liepeiltä. Pitemmän matkan takaa tullaan vain huippukoirien kanssa, Venäjältä saapunut koirakin on Tuikkalan mukaan kymmenen maan valio.

Raahen Eränkävijöiltä sataa kiitosta näyttelypaikalle, jonka ansiosta näinkin massiivinen tapahtuma onnistuu Raahen kokoisessa kaupungissa. Tuikkala kehuu myös pitkään näyttelyn eteen huhkinutta, rutinoitunutta talkooporukkaa, joka muun muassa sai hetkessä hallin muuttumaan näyttelytilaksi.

–Ja iltaan mennessä paikka on kuin meitä ei olisi koskaan ollutkaan, Tomi Tuikkala vakuuttaa.

Oman koiran kanssa Tuikkala on aikoinaan käynyt parissa näyttelyssä, vaikkakaan ei ajan puutteen vuoksi itse niitä harrasta. On kuitenkin selvää että mies itse on koiraihmisiä, jolla on silmää ihmisen parhaalle ystävälle.

–Koira on sosiaalinen, älykäs, jopa huumorintajuinen. On hienoa seurata koiran innostumista metsällä, se on aivan omassa elementissään, Tuikkala tuumii.

Paavolalaisen Anni Nevalan koirat jäivät tällä kertaa pois kärkisijoilta, mutta nainen on muuten tyytyväinen eläintensä sijoituksiin.

–Toisella oli liian pyöreä runko ja toisella olisi saanut olla tiiviimmät kiharat, Nevala luettelee tuomarin huomioita, mutta iloitsee kasvattamiensa pentujen näyttelystä saamista hyvistä tuloksista. Konkarina häntä ei harmita yksittäisen tuomarin mielipide. Jokaisella arvioijalla on oma makunsa ja näkemyksensä, ja omien koirien puutteet on koiranomistajalla hyvin tiedossa.

–Joku kerran sanoi että jos kymmenen tuomaria huomauttaa samasta asiasta, niin sitten sen voi itsekin uskoa, Nevala hymyillee.

Näyttelyissä hyvin pärjääviltä koirilta vaaditaan tasapainoisen rakenteen lisäksi hyvää luonnetta, jotta se ei ahdistuisi näyttelyiden hälinässä ja stressissä. Jokaisen koiranäyttelyharrastajan unelma olisi täydellinen koira, mutta voiko sellaista koskaan saada? Anni Nevala epäilee, ettei – vaikka on omien lemmikkiensä kanssa osunut aika lähelle.

–Yksi koirani on muuten aivan täydellinen, sillä pitäisi olla vain puoli senttiä pitempi kuono. Toinen taas on hyvin näyttävä, itsevarma ja todellinen show-koira, mutta rotumääritelmän mukaan liian kulmautunut, Anni Nevala nauraa.

Oikaisu: Emma Pelkosen koirien nimet olivat vaihtuneet kuvatekstissä. Emman sylissä oleva koira on Bianca ja väritykseltään vaaleampi koira on nimeltään Rasmus.

Ilmoita asiavirheestä